**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Sitran monikulttuurisuustutkimus valmistui

    Monikulttuurisuudesta elinkeinoelämän voimavara

    VT, 19.1.2001



    * Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vuosina 1999-2000 toteuttama tutkimushanke Monikulttuurisuus elinkeinoelämän kannalta perehtyi laajalti monikulttuurisuuden sekä yrityksille että yhteiskunnalle asettamiin haasteisiin.


    PsyL Marja-Liisa Truxin toimittamassa kirjassa Aukeavat ovet - kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä -tutkimukseen osallistuneet talouden ja kulttuurin asiantuntijat esittelevät tuloksia, joilla kasvava kansainvälisyys voidaan kääntää sekä yhteiskunnan että yritysten eduksi.

    Kirja riisuu monella tapaa eksotiikan maahanmuuttoteemasta ja kiinnittää sen sijaan huomiota suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden toimivuuteen. Truxin toimittamassa kirjassa, tekijät avaavat keskustelun Suomeen sopivasta tavasta elää monista etnisistä ryhmistä koostuvassa yhteiskunnassa.

    Avoimessa taloudessa menestyminen edellyttää vilkasta kansainvälistä vuorovaikutusta. Suomessa asuu jo nyt lähes 100 000 ulkomaalaista, koska tavaroiden, pääomien ja tiedon ohella myös ihmiset liikkuvat yhä enemmän yli rajojen.

    Entistä useampi suomalainen yritys on jo globaali toimija. Osa yrityksistä on lähes irronnut suomalaisista lähtökohdistaan, osa taas on myyty ulkomaalaiseen omistukseen. Usein nämä yritykset kuitenkin jatkavat toimintaansa suomalaisin voimin ja vahvasti Suomeen kiinnittyen.


    Ikääntyminen luo työvoimavajeen - maahanmuuttopolitiikka vaatii raameja

    Kun eurooppalainen väestö ikääntyy, myös Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon on valinkauhassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen seurauksena Suomeen tarvitaan monien eri alojen osaajia. Kotimaiset työvoimareservit eivät riitä täyttämään työvoimavajetta.

    Maahanmuuttajat on siis syytä nähdä voimavarana, ja muutokseen valmistautuminen on aloitettava heti. Nopeus ja ennakkoluulottomuus tuovat myös kilpailuetua.

    Kirjan mukaan pitkäjänteinen, terveellä tavalla itsekäs maahanmuuttopolitiikka voi parhaimmillaan tarjota lähivuosien työvoimatarpeeseen hyviä osaratkaisuja. Tämä edellyttää, että tulijoille tarjotaan hyvät mahdollisuudet oppia suomen kieli, hankkia asunto ja kiinnittyä työ- ja elinkeinoelämään.

    Maahanmuutto asettaa haasteita myös koulutuksen järjestämiselle. Ulkomaalaisen työvoiman tarve on osa yleistä työvoiman tarvetta, ja ulkomaalaisen työvoiman täsmäkoulutus on samalla tavalla välttämätöntä kuin Suomesta löytyvien työvoimareservien täydennyskoulutus.

    Maahanmuuttaja- ja kansainvälistymiskeskustelun suurin haaste piilee siinä, että keskeiset kysymykset ja ongelma-alueet olisi kyettävä näkemään sekä historiallista että yhteiskunnallista taustaa vasten.

    Keskustelua maahanmuuttajien integraatiopolitiikasta on maassamme käyty pääsääntöisesti hyvin idealistisessa sävyssä. Keskustelussa tavoitteena on ollut ajatus monikulttuurisesta yhteiskunnasta. Suomea verrataan usein suuriin maihin, joiden siirtolaisuuspolitiikka ja ulkomaalaisasenteet ovat kehittyneet kokonaan toisenlaisista lähtökohdista.


    Monikulttuuriset työyhteisöt tarvitsevat uudenlaista johtamista

    Suomeen on uuden maahanmuuttajatyövoiman seurauksena syntymässä yhä monimuotoisempia työyhteisöjä. Rakennemuutos on imenyt maahanmuuttajatyövoimaa työmarkkinoiden kahteen ääripäähän eli asiantuntijoiksi ja palvelualoille.

    Johtamisen kannalta tilanne on Suomessa uusi. Seuranta etnisen hierarkian, syrjinnän tai konfliktien varalta on monissa yrityksissä vasta alussa.

    Muutoin suomalaisen työelämän parhaat käytännöt, etenkin suomalaiseen kulttuuriin ja työelämän historiaan perustuva työntekijän kunnioitus ovat globaalitalouden asiantuntijasiirtolaisille houkutteleva etu.

    Työelämän tutkimus luo Suomessa hyvän pohjan monimuotoisuuden johtamismallien kehittämiselle. Monikulttuurinen henkilöstö tarvitsee esimiehiä, jotka hallitsevat moninaisuuden johtamisen.



    Talous -sivulle

    **