Sitran monikulttuurisuustutkimus valmistui
Monikulttuurisuudesta elinkeinoelämän voimavara
VT, 19.1.2001
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vuosina 1999-2000 toteuttama tutkimushanke Monikulttuurisuus elinkeinoelämän kannalta perehtyi laajalti monikulttuurisuuden sekä yrityksille että yhteiskunnalle asettamiin haasteisiin.
PsyL Marja-Liisa Truxin toimittamassa kirjassa Aukeavat
ovet - kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä
-tutkimukseen osallistuneet talouden ja kulttuurin asiantuntijat
esittelevät tuloksia, joilla kasvava kansainvälisyys voidaan kääntää
sekä yhteiskunnan että yritysten eduksi.
Kirja riisuu monella tapaa eksotiikan maahanmuuttoteemasta
ja kiinnittää sen sijaan huomiota suomalaisen yhteiskunnan
rakenteiden toimivuuteen. Truxin toimittamassa kirjassa, tekijät avaavat
keskustelun Suomeen sopivasta tavasta elää monista
etnisistä ryhmistä koostuvassa yhteiskunnassa.
Avoimessa taloudessa menestyminen edellyttää vilkasta kansainvälistä
vuorovaikutusta. Suomessa asuu jo nyt lähes 100 000 ulkomaalaista,
koska tavaroiden, pääomien ja tiedon ohella myös ihmiset liikkuvat
yhä enemmän yli rajojen.
Entistä useampi suomalainen yritys on jo globaali toimija. Osa
yrityksistä on lähes irronnut suomalaisista lähtökohdistaan, osa taas
on myyty ulkomaalaiseen omistukseen. Usein nämä yritykset kuitenkin
jatkavat toimintaansa suomalaisin voimin ja vahvasti Suomeen
kiinnittyen.
Ikääntyminen luo työvoimavajeen - maahanmuuttopolitiikka
vaatii raameja
Kun eurooppalainen väestö ikääntyy, myös Suomen suhtautuminen
maahanmuuttoon on valinkauhassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle
siirtymisen seurauksena Suomeen tarvitaan monien eri alojen
osaajia. Kotimaiset työvoimareservit eivät riitä täyttämään
työvoimavajetta.
Maahanmuuttajat on siis syytä nähdä voimavarana, ja muutokseen
valmistautuminen on aloitettava heti. Nopeus ja ennakkoluulottomuus
tuovat myös kilpailuetua.
Kirjan mukaan pitkäjänteinen, terveellä tavalla itsekäs
maahanmuuttopolitiikka voi parhaimmillaan tarjota lähivuosien
työvoimatarpeeseen hyviä osaratkaisuja. Tämä edellyttää, että
tulijoille tarjotaan hyvät mahdollisuudet oppia suomen kieli, hankkia
asunto ja kiinnittyä työ- ja elinkeinoelämään.
Maahanmuutto asettaa haasteita myös koulutuksen
järjestämiselle. Ulkomaalaisen työvoiman tarve on osa yleistä
työvoiman tarvetta, ja ulkomaalaisen työvoiman täsmäkoulutus on
samalla tavalla välttämätöntä kuin Suomesta löytyvien
työvoimareservien täydennyskoulutus.
Maahanmuuttaja- ja kansainvälistymiskeskustelun suurin
haaste piilee siinä, että keskeiset kysymykset ja
ongelma-alueet olisi kyettävä näkemään sekä historiallista
että yhteiskunnallista taustaa vasten.
Keskustelua maahanmuuttajien integraatiopolitiikasta on maassamme
käyty pääsääntöisesti hyvin idealistisessa sävyssä. Keskustelussa
tavoitteena on ollut ajatus monikulttuurisesta yhteiskunnasta. Suomea
verrataan usein suuriin maihin, joiden siirtolaisuuspolitiikka ja
ulkomaalaisasenteet ovat kehittyneet kokonaan toisenlaisista
lähtökohdista.
Monikulttuuriset
työyhteisöt tarvitsevat uudenlaista johtamista
Suomeen on uuden maahanmuuttajatyövoiman seurauksena syntymässä yhä
monimuotoisempia työyhteisöjä. Rakennemuutos on imenyt
maahanmuuttajatyövoimaa työmarkkinoiden kahteen ääripäähän eli
asiantuntijoiksi ja palvelualoille.
Johtamisen kannalta tilanne on Suomessa uusi. Seuranta etnisen
hierarkian, syrjinnän tai konfliktien varalta on monissa yrityksissä
vasta alussa.
Muutoin suomalaisen työelämän parhaat käytännöt,
etenkin suomalaiseen kulttuuriin ja työelämän historiaan perustuva
työntekijän kunnioitus ovat globaalitalouden
asiantuntijasiirtolaisille houkutteleva etu.
Työelämän tutkimus luo Suomessa hyvän pohjan monimuotoisuuden
johtamismallien kehittämiselle. Monikulttuurinen henkilöstö tarvitsee
esimiehiä, jotka hallitsevat moninaisuuden johtamisen.
Talous -sivulle
|