VT, 19.1.2001

Konsernit arvioivat yhteenlasketun liikevaihtonsa kasvavan lähes 13 % vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana ja henkilöstön lähes 7 prosenttia. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan Suomessa vastaavana aikana yli 5 % vuodessa ja henkilöstön 1,7 %:n vuosivauhtia.

Vastaajayritysten henkilöstö kasvaisi näin ollen kotimaassa lähes 20 000:lla seuraavien viiden vuoden aikana.

Tiedot ilmenevät TT:n tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaiskonsernien ulkomaantoiminnan laajuutta ja sen kehitysnäkymiä vuoteen 2004 saakka.

Kyselyn mukaan suurimpien suomalaisten konsernien vuoden 1999 liikevaihdosta 68 % (460 mrd. mk) kertyi ulkomailta ja henkilöstöstä 46 % (212 000 henkilöä) toimi ulkomailla. Tärkeimpiä kansainvälisiä toiminta-alueita olivat Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.

Voimakkainta kasvua idästä

Voimakkainta kasvua odotetaan nopeasti kehittyviltä markkinoilta, joita ovat muun muassa Kiina, Kaakkois-Aasia, Baltia ja Venäjä.

Ripeä kasvuvauhti saavutetaan myös Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kun taas kasvuodotukset esimerkiksi Japanissa olivat selvästi vaatimattomammat. Tämä heijastanee jonkinlaista epäluottamusta Japanin talouden tulevaisuudennäkymiin.

Voimakkainta kansainvälistymiskehitystä odottaa metalli- ja elektroniikkateollisuus, mutta myös metsä- ja kemianteollisuudessa on selvä suuntaus kohti ulkomaantoiminnan laajentamista.

Muilla teollisuuden toimialoilla odotettu kansainvälistyminen on jonkin verran hitaampaa. Rakennusteollisuus ja palvelualat ennakoivat ulkomaantoimintansa kasvavan selvästi seuraavien viiden vuoden aikana.

Johdonmukainen talouspolitiikka tärkeää

Merkittävin peruste laajentaa ulkomaantoimintaa on kasvun hakeminen uusilta, kasvavilta ja kehittyviltä markkinoilta. Tämä edellyttää usein myös paikallista läsnäoloa.

Myös kuljetuskustannukset keskeisille markkinoille vaikuttavat selvästi tuotannon laajentamispäätöksiin. Syyt kansainvälistymiseen vaihtelevat toimialoittain.

Keskeisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat toiminnan laajentamiseen Suomessa ovat kyselyn mukaan koulutetun työvoiman saatavuus, suotuisat edellytykset tutkimukselle ja tuotekehitykselle, energian ja raaka-aineiden saatavuus ja hinta sekä verotusratkaisut.

Yritysten luottamus johdonmukaiseen kilpailukykyä tukevaan talouspolitiikkaan säilyy hyvänä on myös tärkeää.

TT:ssä on aloitettu suomalaisten yritysten ulkomaantoimintaa koskevan tietokannan luominen. Kesällä 2000 toteutettiin tietokannan muodostamisen ensimmäisenä vaiheena konsernitason kysely. Vastaajina oli 72 konsernia, jotka edustavat merkittävää osaa elinkeinoelämästämme.

Kotimaisista toimintaedellytyksistä pidettävä huolta

- TT:n tuore kansainvälistymisselvitys osoittaa, että suomalaisten yritysten kansainvälistymiskehitys on ollut voimakkaampaa kuin tähänastinen tilastotieto on osannut kertoa. Kansainvälistyminen toimii myös kaksisuuntaisesti. Samaan aikaan ulkomaisten yritysten ja investointien virta Suomeen on kasvanut voimakkaasti, sanoo johtaja Jussi Mustonen TT:stä.

Suomen lamanjälkeisen kasvukauden veturina on toiminut vienti. Myös jatkossa Suomen riippuvuus viennistä ja vientiteollisuudesta säilyy vahvana; kansainvälisessä vertailussa vientimme osuus kokonaistuotannosta on poikkeuksellisen suuri, Mustonen huomautti.

Yritysten kansainvälistyminen ei hänen mukaansa ole vähentänyt tuotannon ja työllisyyden kasvua kotimaassa, sillä yritysten kansainvälistymiskauden aikana myös viennin kasvu on ollut erittäin voimakasta.

Jatkossa suomalaisyritysten liikevaihdon ennakoidaan kehittyvän tasatahtia muun talouden kanssa, mutta varsinainen liiketoiminta laajenee yhä enemmän uusilla ja kasvavilla ulkomaisilla markkinoilla.
- Kotimaisen kasvun rajat ovat tulossa vastaan, joten kansainvälistyminen on yritysten kannalta välttämättömyys, Mustonen sanoi.

Osaaminen on Suomen valtti

Suomella on Mustosen mielestä monia vahvuuksia, joiden vuoksi yritysten - oli kyseessä sitten suomalaiset tai ulkomaiset yritykset - kannattaa sijoittua Suomeen ja pysyä Suomessa.

- Toisaalta monet meistä riippumattomat tekijät, kuten kotimarkkinoiden pienuus, ulkomaisilla ja uusilla markkinoilla läsnäolon välttämättömyys tai kuljetuskustannukset, ovat syynä siihen, että suomalaisten yritysten on pakko laajentua ulkomaille pärjätäkseen yhä kiristyvässä kilpailussa, hän huomautti.

Kun yritys joutuu valitsemaan laajentaako se koti- vai ulkomailla, merkittävin tekijä Suomen hyväksi on ennen kaikkea osaaminen. Koulutettua työvoimaa on saatavilla ja tutkimustoiminnan edellytykset ovat hyvät. Myös yritysverotus puoltaa Suomeen sijoittumista.

- Edelleen raaka-aineiden sekä energian saatavuus sekä energian hinta koettiin tärkeiksi, samoin työvoiman edullisuus. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kotimaisella talouspolitiikalla. Siksi kilpailukyvyn eri osatekijöistä on pidettävä alati huolta, Mustonen sanoi.

Talous -sivulle