Salakuljettajien kuningas Algoth Niska pelasti natsi-Saksasta 150 juutalaista
STT-IA, 5.1.2001
Legendaarinen Algoth Niska tunnetaan laajasti salakuljettajien kuninkaana 1920-luvun kieltolain Suomessa - seikkailijana, joka uhmasi viranomaisia ja hurmasi naisia.
Vähemmän tunnettua on hänen toimintansa juutalaisten pelastajana toisen maailmansodan aattona natsi-Saksasta, josta hän väärennettyjen passien turvin auttoi pois 150 juutalaista.
Sitä ennen Algoth Niska oli tavannut itävaltalaisen juutalaisen
liikemiehen Albert Amtmanin, joka oli pakomatkallaan saapunut
Suomeen ja kertonut maansa juutalaisvainoista.
Toimituspäällikkö ja kirjailija Kari Kallonen on tutkinut Algoth
Niskan elämänvaiheita laajan dokumenttiaineiston pohjalta.
Mukana on mm. neljä paksua mappia Valpon arkistosta.
Kustantajana on Revontuli.
Salakuljettajan elämäkerta paljastaa Algoth Niskan olleen myös
Suomen ensimmäinen jalkapallomestari ja maalintekijä
Tukholman olympialaisissa, valkoisen kaartin johtomiehiä
vapaussodassa ja iskelmälaulaja Dannyn isoisä.
Belewiczin passit
Helsingissä Niska oli tavannut vanhan tuttavansa Axel Belewiczin, joka kuherteli lääninhallituksen virkailijattaren kanssa. Tältä Niska osti kymmenen tyhjää passilomaketta toimitettavaksi Berliiniin. Ne ja kymmenen vielä ylimääräistä
Belewicz sitten toi Saksaan. Yhden passin hinta oli 800 markkaa silloista rahaa.
Berliinissä passit leimattiin väärennetyillä leimasimilla, ja Niska
tuhersi leimojen alle vakuudeksi outoja nimikirjoituksia.
Jo viikon päästä lähtivät ensimmäiset juutalaiset matkaan, osa Tempelhofin lentokentältä ja toiset junalla joko Aachenin tai Warnemünden kautta.
Vaarallisia operaatioita
Auttaessaan Berliinin juutalaisia Niska joutui vaarallisiin
operaatioihin, joissa kiinnijääminen olisi tietänyt varmaa
vankeutta tai kuolemaa.
Niska käytti rahaa ja sai lainaksi mm. kaksi SS-univormua ja
palkkasi niitä kantamaan pari saksalaista. Näin saatiin ulos
vankilasta viinikauppias Hans Friedländer, joka kolme päivää
myöhemmin autettiin ystävättärineen Niskan passien turvin
pois maasta.
Niska siirsi sen jälkeen toimintansa Amsterdamiin. Siellä jo
kertaalleen pelastettu Hans Friedländer jäi taas kiinni ja joutui
"leirille".
Niska lähti juutalaisen urheilijaystävänsä Max Sieferin
kanssa Hoek van Hollandin juutalaispakolaisten leirille, jossa he
väärennettyjen luovutuspapereiden avulla saivat hänet
toistamiseen vapaaksi.
Eri puolilla Eurooppaa
Algoth Niska vaihtoi maata ja kaupunkia sitä mukaa kun maa
alkoi polttaa jalkojen alla. Hänen toimintansa alkoi paljastua.
Belewicz ja virkailijatar oli pidätetty Suomessa ja tyhjiä
passilomakkeita oli joutunut viranomaisten käsiin. Niska kärsi
vielä mahahaavasta ja häntä etsittiin monen maan poliisivoimin.
Niska joutui ensin sairaalaan, jossa hän oli Ovesen-nimisenä
ruotsalaisena ja onnistui pakenemaan Gestapoa. Myöhemmin
hän kuitenkin joutui "itse teossa" pidätetyksi auttaessaan
kahta juutalaisveljestä pakenemaan.
Kumpaakaan veljeksistä kun ei hyvällä tahdollakaan suostuttu
uskomaan suomalaiseksi. Niskalla taas oli molempien
matkalaukut. Ovesen paljastui ensin Lehtoseksi ja sitten
etsintäkuulutetuksi Niskaksi. Hänet lähettiin muiden mukana
"leirille", mutta pääsi neuvokkaana sieltäkin ulos.
Trapetsiperhe turvaan
Niskan lista kasvoi. Belewiczin paljastuttua hän alkoi käyttää
virolaisia passeja, joilla autettiin turvaan lisää pelastettavia
juutalaisperheitä mm. Leipzigerit ja Stäuderit.
Niskan kekseliäisyyttä kuvaa näytelmä, jolla Stäuderin perheen
äiti ja neljä tytärtä saatiin Ruotsiin lähtevään lauttaan. Heidät
naamioitiin sirkuksessa loukkaantuneiksi trapetsitaiteilijoiksi.
Perheen isän Niska oli auttanut jo kuukausia aiemmin pakoon.
Perheen äiti esitti pääosaa paareilla maaten. Hänellä oli
Sveitsistä hankitun lääkärintodistuksen mukaan kallonmurtuma
ja reisiluu poikki.
Neljä tytärtä oli selvinnyt vähemmillä
loukkaantumisilla. Niska esiintyi managerina. The Flying Trapets
Queens -ryhmästä otettiin vielä ryhmäkuva "ennen
onnettomuutta".
Sirkustaiteilijat lastattiin Ruotsiin lähtevään lauttaan.
Tullimiehet olivat myytyjä, kun nuorin tytöistä esitti
huuliharpulla vielä passintarkastuksessa pienen melodian.
Niska jäi heiluttamaan rannalle, josta hän eri vaiheiden jälkeen
palasi Stettiniin ja vakavasti sairaana Riian kautta Viroon.
Sieltä Niska purjehti ostamallaan purjeveneellä Suomeen lähelle
Helsinkiä. Yksi vaihe seikkailijan elämässä oli päättynyt.
Lokakuussa 1939 oli taivaanrannassa jo nousemassa talvisodan
tulenhehku.
Ajassa -sivulle
|