Asunnottomien määrä ei vieläkään vähentynyt suurissa kaupungeissa
Nousukausi pahentanut asunnottomien tilannetta
STT-IA, 5.1.2001
Asunnottomien tilanne ei helpottunut suurissa kaupungeissa viime vuoden aikana. Kuntien ennakkotietojen mukaan asunnottomien määrä jatkoi kasvuaan ainakin Helsingissä ja Tampereella.
Tampereella valtakunnallisesti vertailtavissa oleva asunnottomien kokonaismäärä nousi vuoden 2000 aikana 645:een eli vajaat kymmenen prosenttia. Eniten kasvoi
tuttavien ja sukulaisten luona asumaan joutuvien yksinäisten määrä.
Vajaa puolet maan asunnottomista löytyy yhä Helsingistä. Viime vuonna yksinäisten helsinkiläisasunnottomien määrä hipoi jo 4 500:aa.
Asunnottomien sekä yömajoissa tai tilapäisesti laitoksissa asuvien määrä ei kääntynyt viime vuonna laskuun myöskään muissa aiempina vuosina asunnottomuustilastojen kärjessä olleissa kunnissa.
Turussa asunnottomien määrän arvioidaan pysyneen yli 420:ssa eli vuoden 1999 tasolla. Väestömäärään suhteutettuna suuren asunnottomuuden Lahdessakin ollaan
edellisvuoden tasolla, noin 430:ssä.
Asuntomarkkinat polarisoituneet
Valtakunnallisesti asunnottomien määrä on ollut lievässä kasvussa vuodesta 1997. Vaikka nousukaudella uusia asuntoja tuotetaan rivakammin kuin laskukaudella, asuntomarkkinat ovat nyt polarisoituneet entisestään.
- Käytännössä asunnontarjoajalla on nousukaudella enemmän hyviä ehdokkaitta mistä valita. Erityisesti syrjäytyneiden ja erityisryhmien on viime vuosina ollut selvästi entistä vaikeampaa saada asuntoa, sanoo Turun johtava sosiaalityöntekijä Marja Suviala.
Uutena ilmiönä Lahdessa on havaittu se, että asunnottomuus kestää nykyään entistä pitempään. Kahden tai kolmen vuoden asuntola- ja tilapäismajoituskierrekään ei ole enää harvinainen.
- Nekään, jotka kykenisivät taloudellisesti ja muuten itsenäiseen asumiseen, eivät pääse kiinni asuntoon yhtä nopeasti kuin vielä lama-aikana. Nousukausi on muuttanut
olemassa olevaa asuntokantaa jyrkästi, eikä pieniä asuntoja ole riittävästi, sanoo Lahden sosiaali- ja terveysviraston sosiaalipäällikkö Risto Kajaste.
Asunnottomuus kasaa ongelmia
Tyypillinen asunnoton on yhä noin 40-vuotias mies, vaikka ilman asuntoa olevien nuorten ja naisten suhteellinen osuus on ollut kasvussa. Asunnottomaksi joutunut on yleensä myös menettänyt perheensä avioerotilanteessa tai joutunut työttömäksi.
Osa asunnottomista on ns. moniongelmaisia, jolloin asunnottomuuteen liittyy päihde- tai mielenterveysongelmia. Entistä enemmän suurten kaupunkien asunnottomien joukossa on alkanut näkyä erityisryhmänä myös huumeongelmaiset.
- Vaikka osa päätyy asunnottomaksi alkoholismin ja muiden ongelmien kautta, tapahtuu myös päinvastaista. Viimeistään asuntolakierteessä ajaudutaan pysyvämpään päihteidenkäyttöön tai menetetään työpaikka, kuvailee Helsingin erityissosiaalitoimiston toimistopäällikkö Jorma Pajunen.
"Pääkaupunkiseudulle saatava uusia asuinalueita"
Ympäristöministeriössä on syyskuusta istunut asunnottomuustyöryhmä, joka etsii keinoja puuttua pahenevaan asunnottomuustilanteeseen.
Varsinaisen esityksen työryhmä tekee tammikuun lopulla, mutta puheenjohtajan
erityisasiantuntija Peter Fredrikssonin mukaan on selvää, että tilanne ei parane erityisryhmiin kohdistuvilla toimilla.
- Palvelu- ja tukiasuntojen lisääminen päihde- ja mielenterveysongelmaisille ei pyyhi asunnottomuutta pois. Tilanne voi kriisiytyä, mikäli tavallisten asuntojen tuotantoa ei
saada oikeaan linjaan, Fredriksson sanoo.
Hänen mukaansa työryhmässä vallitsee kohtalainen yksimielisyys esimerkiksi siitä, että pääkaupunkiseudulla on päästävä juhlapuheita pitemmälle uudessa asuntotuotannossa.
- Käytännössä pitää saada aikaiseksi konkreettisia päätöksiä siitä, mitä ja minkälaisia uusia asuinalueita pääkaupunkiseudulla ryhdytään rakentamaan, Fredriksson jatkaa.
Työryhmässä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että nuorten ja naisten asunnottomuus on lisääntynyt. Nuorisoasumisen kohentamiseksi työryhmä tullee esittämään mm. aravatulorajojen ja asumistuen muutoksia.
Politiikka -sivulle
| 
