ILPO KIURU, 5.1.2001

Kierros suurimpien eduskuntapuolueiden kansanedustajien puheilla kertoo, että ainakin keskusteluun haluttavien asioiden agenda on kirjava. Jonkin verran hajontaa on myös siitä riippuen, edustaako parlamentaarikko hallitus- vai oppositiopuoluetta.

Edes yhtä yhteistä ja suurta kokonaisuutta ei ainakaan tämän haastattelukierroksen perusteella löydy.

Säde Tahvanainen: Tulonjako esille

Sosialidemokraattien joensuulainen Säde Tahvanainen toivoo, että tulonjakokysymykset otettaisiin laajempaan keskusteluun, jonka aihioita sekä sosialidemokraattien että keskustan piirissä joulun vaiheilla viriteltiin.

- Toivoisin keskusteltavan tulonsiirtojen tarpeellisuudesta, vähimmäistoimeentuloturvasta ja yhtenä tulonsiirtoihin liittyvänä yksityiskohtana lapsilisien mahdollisesta uudelleenkohdentamisesta, hän sanoo.

Tahvanainen kertoo selvittelevänsä paraikaa, mitä mahdollisuuksia olisi painottaa lapsilisiä nuorempiin aikuisperheisiin.

- Meillä voivotellaan, kuinka Suomessa tehdään liian vähän lapsia liian vanhoina. Kuitenkin yhteiskunta toisaalta kannustaa järjestämään elämän niin, että ensin luodaan ura ja vasta sitten perustetaan perhe. Selvitän parhaillaan, voisiko lapsilisiä painottaa nuorempiin ikäluokkiin, Tahvanainen kertoo.

Tulonjakokeskusteluun liittyen hän haluaisi yritysjohtajien optiot tapetille uudelleen.
- Joidenkin tutkimusten mukaan näyttäisi näet siltä, ettei optioista ole sanottua hyötyä, hän perustelee.

Toisena suurempana kokonaisuutena hän mainitsee korkeakoulujen kehittämiseen liittyvät kysymykset. Syksyllähän korkeakoulujen kehittämispaketin käsittelyssä nähtiin näytelmä, jonka päätteeksi hallitus laski esiripun vetämällä koko paketin pois eduskunnasta rahoituksen puuttuessa.

- Jos korkeakoulujen velvoitteita lisätään, myös niiden perusrahoituksesta on huolehdittava, Tahvanainen katsoo.

Hän nostaa esiin toisaalta myös koulutustarpeen.
- Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös siitä, onko opiskelupaikkojen määrien lisääminen oikein ja siitä, kärsiikö laatu määrän kustannuksella, Tahvanainen pohdiskelee.

Laajaa eduskuntatasoista keskustelua Säde Tahvanainen toivoo myös keväisessä budjetin kehysten käsittelyssä. Asuntopolitiikasta hän mainitsee vuokrien uudelleensäännöstelyn mahdollisen tarpeen, "koska markkinat eivät näytä kykenevän pitämään vuokratasoa kohtuullisena".

- Arvelen, että keväällä jatkuu myös keskustelu SDP:n puheenjohtajakysymyksestä ja Paavo Lipposen tulevaisuudensuunnitelmista. Myös muiden puolueiden johtajakysymykset saattavat nousta esiin, palaahan esimerkiksi keskustan Esko Aho takaisin opiskeluvapaaltaan, Tahvanainen arvioi.

Juha Korkeaoja: Energiapolitiikassa monia ulottuvuuksia

Kotoaan Kokemäeltä kesken vaalipiirikierroksen tavoitettu keskustan Juha Korkeaoja nostaa empimättä keskustelun keskiöön energiapoliittiset ratkaisut, joilla hän sanoo olevan monia ulottuvuuksia.

- Siihen liittyvät muun muassa käytetyn ydinjätteen loppusijoitusluvan myöntäminen Posivalle, Kioton ilmastosopimuksen velvoitteista huolehtiminen sekä lopulta lisäydinvoiman rakentamislupa, hän luettelee.

Korkeaojan toive on, että koko energiapolitiikan kokonaisuus saataisiin ripeästi liikkeelle: hallitukselta oma ehdotuksensa asiasta keväällä ja eduskuntakäsittely syksyllä.

Hän moitiskelee suomalaista energiakeskustelua liiallisesta sähkökauppakeskustelusta, jonka on aiheuttanut sähkömarkkinoiden, sähkön myynnin vapauttaminen.

- Vähemmän on puhuttu sähkön tuottamisesta. Siihen ei tietysti ole ollut tarvettakaan, kun "tavaraa" on ollut saatavilla. Mutta entäpä, jos siitä yhtäkkiä tuleekin pula, Korkeaoja kysyy?

Hän kertoo esimerkin Kaliforniasta, missä joulukuussa käytiin tilanteessa, että tuotannon lisäysmarginaalin mahdollisuus oli vain puolisentoista prosenttiyksikköä.
- Sikäläisessä termistössä se tarkoittaa kolmannen asteen hätätilaa. Ja kun tuotantokapasiteettia ei ole tarpeeksi, hinnat nousevat pilviin, Korkeaoja perustelee.

Hän ihmetteleekin eurooppalaista energiakeskustelua, joka tähtää vain tuotannon supistuksiin ja kaipaa muun muassa valtiovallalta edellytyksiä monipuolisen energiantuotantokapasiteetin luomiseen.

Toisena kokonaisuutena hän ottaa esille Suomen Eurooppa-politiikan, jossa keskustelun pohjana ovat pääministeri Lipposen linjaukset sekä Nizzan huippukokouksen päätökset.

- Toistaiseksi on epäselvää, mitä Nizzassa loppujen lopuksi päätettiin. Vuodelle 2004 on kaavailtu uutta konferenssia, jossa linjattaisiin EU:n työnjakoa sekä suhtautumista uusiin jäsenmaihin. Meillä on tarve käydä kansallinen keskustelu aiheesta hyvissä ajoin, Korkeaoja summaa.

Keskustakansanedustajan pirtaan sopivasti Korkeaoja toivoo keskustelua myös yhteiskunnallisesta kahtiajaosta, suurista alueiden välisistä kehityseroista sekä kasvaneista tuloeroista. Niin ikään hän toivoo BSE-tautiuutisten keskelle uutta keskustelua kansallisesta ruokapolitiikasta.

- Arvelen, että eduskunnassa puhetta syntyy myös varsin sensitiivisestä aiheesta, samaa sukupuolta olevien parisuhteen virallistamisesta, josta hallitus on antanut ehdotuksensa eduskunnalle, hän sanoo.

Jari Vilén: Mitä Nizzassa päätettiin?

Joulutaukoaan Rovaniemellä viettävä Kokoomuksen Jari Vilén arvioi Juha Korkeaojan tavoin Eurooppa-politiikan olevan yksi poliittisen kevään keskustelunaihe.

- Eduskunta ei voi unohtaa Nizzaa, sillä kevään aikana on selvitettävä, mitä oikein tuli päätetyksi Nizzassa. Vai tuliko mitään, hän arvelee.

Kansanedustajien palattua helmikuun alussa Arkadianmäelle Vilénin mielestä yksi varmasti kiivaimpia keskusteluja herättävä lakiesitys on hallituksen esitys samaa sukupuolta olevien liiton laillistamiseksi.

- Lisäksi samalla tapaa omantunnon kysymykseksi nousee varmasti myös keinoalkuisia hedelmöityksiä koskeva lakiesitys, hän uksii.

Eräänlaisena omantunnonkysymyksenä hän pitää myös työntekijän yksityisyyden suojaa koskevia esityksiä, joiden hän arvelee myös herättävän intohimoja. Ratkaistaviksi tulevat muun muassa huume- ja alkoholitestien suorittaminen sekä työntekijän sähköpostin lukuoikeudet.

Pitkään ja perusteellisesti valmisteltu arpajaislaki on sekin odottamassa nopeaa käsittelyä.

- Tässä lakiesityksessä nousee erityiseksi kiinnostuksen kohteeksi varmasti se, tullaanko lakiesityksen yhteydessä tekemään päätöksiä joistakin kiinteistä prosenttirajoista liikunnan ja kulttuurin tukemiseksi sekä se, mikä tulee olemaan niin sanottujen kirjastorahojen kohtalo, Vilén puntaroi.

Muista haastatelluista edustajista poiketen Vilén nostaa esiin myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan.

- Eduskunta tulee varmasti myös käymään uuden keskustelun puolustusvoimain tarvitsemista taisteluhelikoptereista, kun eduskuntaan saapuu huhtikuussa hallituksen valmistelema puolustuspoliittisen selonteon päivitys, hän sanoo.

Uotila: Työmarkkinakysymykset kehyskeskusteluun

Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Kari Uotila ottaa empimättä ensimmäisinä esiin omasta aloitteestaan hyväksytyt ponnet työmarkkinatuen kohentamiseksi vuonna 2002.

- Asia nousee tapetille budjetin kehyskeskustelussa jo hallituksen sisällä keväällä. Siinä mitataan hallituksen kykyä vastata eduskunnan yksimieliseen tahtoon, Uotila korostaa.

Talouden muihin suuriin kysymyksiin hän suhtautuu levollisin mielin, ovathan esimerkiksi tupo ja työsopimuslaki jo paketissa. Euron kurssikehitys tosin häntäkin arveluttaa. Toisaalta Uotila seuraa asiaa aitiopaikalta, pankkivaltuustosta.

- Pankkivaltuusto tuokin heti alkukeväästä uuden valtiosäännön mukaisen selonteon eduskunnalle. Tarkoitus on saattaa se lähetekeskustelulla valiokuntaan ja sieltä takaisin saliin, Uotila tuumii.

Asuntopolitiikan Uotila nostaa Tahvanaisen tavoin valokeilaan, mutta toisesta näkövinkkelistä. Hän nimittäin haluaisi tarkennuksia aravatulorajoihin, jotka nyt "rajoittavat asunnonsaantimahdollisuuksia ja sitä kautta työllistymistä esimerkiksi Uudellamaalla".

- Toivon tässä asiassa aloitteellisuutta niin hallitukselta kuin erityisesti omilta, vastaahan ministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) myös asuntopolitiikasta, Uotila sanoo toivoen valtiovallan tekevän asiassa kaikkensa, koska "se ei enää ole rahasta kiinni".

Juha Korkeaojan tavoin Uotilakin arvelee energiapolitiikan nousevan voimallisesti esiin ydinjätteen loppusijoituspäätöksen ja mahdollisen ydinvoiman lisärakentamisen myötä.

Politiikka -sivulle