IKK, 5.1.2001

Maan sydän- ja keuhkosairauksien klinikoiden johtajat sanovat sosiaaliministeri Lars Engqvistille lähettämässään kirjeessä, että sairaanhoitajapula voi pahimmassa tapauksessa johtaa sydänpotilaiden menehtymiseen leikkausjonoissa.

Jonotusajat ovatkin pidentyneet viime vuonna merkittävästi, sillä esimerkiksi Lundissa sydän- ja keuhkosairauden leikkausta saa odottaa puoli vuotta, Tukholmassa ja Uppsalassakin nelisen kuukautta.

Lääkäreiden mukaan ongelmaa voitaisiin korjata tehohoitajien koulutuksen lisäyksellä. Toisaalta sairaanhoitajia hakeutuu muihin tehtäviin, joissa palkat ovat paremmat ja työ vähemmän rasittavaa.

”Henkilökunta vaihtuu silmissä”

Tukholman Karoliinisessa sairaalassa sydän- ja keuhkosairauspotilaiden nukutuksesta vastaava Michael Gårdebäck sanoo Ruotsin televisiolle, että sairaaloiden henkilökunta ”vaihtuu silmissä”.

- Vain harvoja sydän- ja keuhkosairauksien osastoja voidaan hoitajien vähyyden vuoksi käyttää täydellä teholla, lääkärit sanovat ministeriölle lähettämässään kirjelmässä.

Ruotsin sairaanhoitajien ammattiliiton puheenjohtaja Eva Fernvall puolestaan sanoo Dagens Nyhter-lehdessä, ettei kyse ole vain tehohoitajakoulutuksen saaneen henkilöstön vähyydestä. Pula on myös leikkaus-, anestesia- ja röntgenhoitajista. Niin ikään psykiatrisella puolella ja lastenhoidossa on vaikeuksia kattaa henkilöstötarve.

- Ja ongelma vain paisuu lähivuosina. Suurimmillaan hoitajavaje on vuosina 2004 ja 2005. Silloin nykyistä henkilöstöä siirtyy runsain mitoin eläkkeelle, Fernvall ennakoi DN:ssa.

Terveydenhuollon verkkopalveluihin, lääkeyrityksiin

Koulutetuilla hoitajilla on Fernvallin mukaan kysyntää myös vähemmän perinteisillä, mutta paremmin palkatuilla aloilla.

Hoitajia rekrytoidaan esimerkiksi sähköisiin hoitoalan julkaisuihin, terveydenhuollon verkkosivujen toimittajiksi, lääkeyrityksiin sekä yksityisen terveydenhuollon piiriin. Lisäksi ruotsalaisia sairaanhoitajia työskentelee ulkomailla noin tuhat ja suunnilleen sama määrä työvoimaa vuokraavissa yrityksissä.

Sairaanhoitajien ammattiliitossa onkin laskettu, että maan 110 000 laillistetusta sairaanhoitajasta jopa 20 000 työskentelee muualla kuin varsinaisessa ammatissaan.

Samanaikaisesti terveydenhuollon sisällä käydään kisaa henkilöstöstä. Kunnat tarvitsevat kipeästi lisää työvoimaa vanhushuoltoon ja kuntayhtymillä on tarve pitää vähintäänkin nykyinen hoitohenkilöstönsä. Palkkauksen ohella keskustelua käydäänkin edullisemmista työajoista, työn sisällöstä ja paremmista ammatillisista etenemismahdollisuuksista.

Ministeri Engqvist puolestaan sanoo hallituksen olevan tietoinen ongelmasta ja käynnistäneen jo toimet sairaanhoitajakoulutuksen lisäämiseksi.

Hallitus aikoo nostaa koulutuspaikkojen määrän nykyisestä 3 500:sta 4 500:ään lähimmän kolmen vuoden kuluessa. Hallituksen mukaan lisäys riittää kattamaan hoitajatarpeen, vaikka ministeri Engqvist tosin myöntää välillisesti, ettei toimenpide auta akuuttiin hätään.

Ulkomaat -sivulle