Yhdysvallat haluaa olla mukana jatkovalmisteluissa
Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen vaikea alkutaival
STT-IA, 5.1.2001
Kansainvälisen oikeuden dosentti Lauri Hannikainen Lapin yliopistosta ei usko, että Yhdysvallat vahvistaa äskettäin allekirjoittamaansa sopimusta kansainvälisen sotarikostuomioistuimen perustamisesta. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä, että Yhdysvallat haluaa olla mukana istuimen jatkovalmisteluissa.
Presidentti Bill Clinton valtuutti sunnuntaina Yhdysvallat allekirjoittamaan sopimuksen. Hän korosti kuitenkin, että sopimus ei sellaisenaan täytä Yhdysvaltain vaatimuksia, vaan siihen on tehtävä muutoksia.
Uudeksi presidentiksi valittu George W. Bush kiirehti kuitenkin ilmoittamaan, ettei hän vie esitystä senaattiin.
Clintonin valtuutus on ilman muuta hyödyksi sopimukselle, Hannikainen sanoi torstaina. Hänen mukaansa on kuitenkin ikävää, että Bush ennätti heti ilmoittamaan, ettei hän aio antaa asiaa koskevaa esitystä senaatille ratifiointia varten.
- Ei vaikuta kovin todennäköiseltä, että senaatti ratifioisi
sopimuksen, ellei sitten senaatin piiristä saataisi asiaa vireille,
hän totesi.
Tämä ei kuitenkaan vaikuta mahdolliselta, sillä senaatti on koko ajan suhtautunut asiaan epäillen. Erityisen voimakasta vastustusta sopimus on saanut osakseen senaatin ulkoasiainvaliokunnan johtajalta Jesse Helmsiltä, joka on luvannut vastustaa asiaa loppuun asti.
Hannikainen muistutti, että sopimuksen allekirjoittaminen on vain lupaus siitä, että valtio harkitsee vakavasti lopullista sitoutumista siihen.
- Tämä on ainoastaan ensimmäinen askel, joka ei merkitse lopullista sitoutumista, vaan se tapahtuu ratifioinnilla.
Suomi on yhtenä 27 valtiosta ratifioinut sopimuksen. Jotta
istuin voitaisiin perustaa, pitää 60 valtion ratifioida sopimus.
Allekirjoittajamaita on tähän mennessä 139.
Pelko poliittisista oikeudenkäynneistä
Helms ja muut republikaanijohtajat pelkäävät, että
Yhdysvaltain viholliset voisivat käyttää sotarikostuomioistuinta
poliittisena aseena ulkomailla palvelevia amerikkalaissotilaita
vastaan.
Helms liittolaisineen on uutistoimisto Reutersin
mukaan mm. laatinut lakiesityksen, joka kieltäisi Yhdysvaltoja
osallistumasta tuomioistuimen työhön ja pyrkisi rankaisemaan
tiettyjä ulkovaltoja, jos ne ratifioivat sopimuksen.
Amerikkalaisten pelko on Hannikaisen mielestä tuulesta temmattu.
- Jos henkilö joutuu kansainvälisen sotarikostuomioistuimen eteen, niin kyseessä ovat tosi vakavanlaatuiset loukkaukset.
Hannikainen muistutti myös, että päätöksen syytteeseen
asettamisesta tekee tuomioistuimen syyttäjä, joka on
riippumaton henkilö.
Hänen mielestään on hyvä, että Yhdysvallat allekirjoitti
sopimuksen, sillä tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat haluaa
päästä mukaan jatkovalmisteluihin saadakseen äänensä
kuuluville.
Hannikainen toivoo, että jatkovalmisteluissa
saataisiin aikaiseksi joitakin kompromisseja, jotka hälventäisivät
Yhdysvaltain pelkoja.
Kansainvälinen sotarikostuomioistuin
YK:n alaisen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICC)
perustamisesta päätettiin Roomassa kesäkuussa 1998.
Vuoden 2000 loppuun mennessä sopimuksen oli
allekirjoittanut 139 valtiota ja sen oli ratifioinut 27 kansallista
parlamenttia, myös Suomen eduskunta. Kaikkiaan 60 valtion
ratifiointi tarvitaan ennen kuin sopimus tulee voimaan.
ICC:ssä syytteeseen voivat joutua sopimuksen ratifioineen
valtion kansalaiset tai henkilöt, jotka syyllistyvät rikoksiin
sopimuksen ratifioineen valtion alueella. Istuimen toimivalta ei
koske valtioita. Istuimessa käsitellään sotarikoksia, rikoksia
ihmisyyttä vastaan sekä kansanmurhia.
ICC:stä on tarkoitus tehdä ensimmäinen pysyvä kansainvälinen sotarikostuomioistuin. Se on tarkoitus perustaa vuonna 2002 Haagiin Hollantiin.
Ulkomaat -sivulle
| 
