STT-IA, 5.1.2001

Lappajärvi ja Pielinen puhumattakaan Saimaasta ja Päijänteestä eivät ole vielä saaneet sellaista jääkerrosta, että ne kantaisivat kulkijan, erikoistutkija Marja Reuna Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Reuna epäilee hieman Kallavedellä mitattua kahdeksan sentin jäänpaksuutta. Hän otaksuu, että peite ei ole yhtä paksu kaikkialla järvellä.

Hän muistuttaa, että jään paksuutta mitataan aina vain tietystä kohdasta tai kohdista. Jos mittauspaikalla on vaikka viisi senttiä teräsjäätä, kerros voi olla jossain muualla päin järveä vain kolme- tai neljäsenttinen.

Viisisenttinen teräsjää kannattaa yhden

Yksittäinen ihminen voi normien mukaan kävellä jäällä, kun sen teräsjääkerros on vähintään viiden sentin paksuinen. Teräsjää on kirkasta kovaa kantavaa jäätä.

Kohva taas on pehmeää lumensekaista jäähöttöä, joka ei kanna. Kohvaa syntyy, jos teräsjään päälle pääsee vettä esimerkiksi avannosta tai vesistön päälle sataa lunta, joka jäätyy siihen.

Pohjoisen järvet ovat täyttä ainetta, sillä kohvakerros on nyt vain 1-2 senttinen. Oulujärven jäänpaksuus on 13 senttiä, Unarin 24 senttiä, Inarin 43 senttiä ja Kilpisjärven 32 senttiä.

Oulujärven toisessa mittauspisteessä jää oli viimeksi mitatessa 13-senttistä, toisessa "jotain" 5-8 sentin luokkaa". Havaitsija ei uskaltanut lähteä jälkimmäiselle mittauspaikalle.

Tutkija lähtisi vasta 10-15 sentin teräsjäälle

Jotkut Etelä-Suomen pienet järvet ovat saaneet juuri pienen kerroksen jääpeitettä, mutta se on todella ohut.

- Espoon Pitkäjärvellä ei havaitsija uskaltautunut mittauspaikalle astikaan, sillä mittauspaikka on kauempana rannasta, jossa oli vain muutaman sentin paksuinen jää.

- Ja jos havaitsijatkaan eivät uskalla mennä jäälle, ei pitäisi kenenkään muunkaan uskaltaa, Reuna lisää. Itse hän uskaltautuisi jäälle vasta, kun teräsjääkerros on 10-15 sentin paksuinen.

Reuna laskee, että eri puolilla Suomea on kaikkiaan noin 40 mittauspistettä, joiden lukemat antavat osviittaa kotijärven jääpeitteen paksuudesta, vaikka kotijärvellä ei olisikaan omaa mittauspistettä.

Jäänpaksuutta mitataan kolme kertaa kuukaudessa kymmenen päivän välein. Viimeksi jäiden paksuutta mitattiin 30. 12., ja seuraavat mittaukset ovat 10. ja 20. tammikuuta. Tuloksia voi katsoa Internet-osoitteesta www.vyh.fi/tila/vesi/tilanne/jaat/jaat.htm.

Satoja hukkunut jäihin 90-luvulla

Joukko Suomen retkiluistelijoiden jäseniä uskaltautui joulun ja uudenvuoden tienoilla Etelä-Suomen jäille jääsauvoin ja naskalein varustettuna. Joulunpyhien pakkaset jäädyttivät Salpausselän eteläpuolisia järviä ja matalia merenlahtia, mutta sen jälkeen tilanne on muuttunut.

Viime päivien leudot säät ovat avanneet uudestaan merenlahtien virtapaikkoja muun muassa Porvoon seudulla. Lopen alueen järvissä ja Tuusulanjärvellä jää on pehmentynyt niin, että se ei monin paikoin kestä ihmisen painoa.

Suomen Retkiluistelijat ry kehottaa jäälle mieliviä odottamaan kunnon pakkasia. Sittenkään ei kannata lähteä jäille ilman kunnon eväitä: jääsauvaa, naskaleita ja kelluntapukua.

Vuonna 1999 hukkui jäihin 25 ihmistä. Viime vuonna oli jäihin hukkunut marraskuun loppuun mennessä 16 ihmistä. Vuoden 1992 syyskuusta viime vuoden loppuun mennessä jäihin oli hukkunut 287 ihmistä. Viime vuotta koskevat luvut perustuvat ennakkotilastoihin.

Kotimaa -sivulle