Joulun tähden arvoitus ratkeamassa?

STT-IA, 5.1.2001

Näin kuvaa Matteus evankeliumissaan tietäjien matkaa Jeesus-lapsen luo. Matteus kertoo myös, kuinka Herodes lähetti tietäjät Betlehemiin ja käski heidän palata ilmoittamaan lapsen olinpaikka hänellekin. Ja Matteus jatkaa:

"Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen".

Mikä oli tuo tähti? Oliko se ihmetähti, keksitty juttu vai fysikaalinen, todellinen ilmiö?

Tämän kysymyksen kimpussa on työskennellyt liki 30 vuotta lääninrovasti, Forssan ja Koijärven yhteinen kirkkoherra, teologian lisensiaatti Risto Heikkilä, joka myös harrastaa tähtitiedettä. Häneltä on vastikään ilmestynyt kirja Joulun tähti (WSOY), jossa hän antaa varsin loogisia vastauksia aiheeseen.

Mutta kaikki alkaa kuitenkin kahdesta miehestä ja heidän elämäänsä liittyvistä ajoitusongelmista.

Tietokoneet Herodeksen kimpussa

Ensimmäisenä selvityksen alle joutuu Palestiinan kuningas Herodes ja hänen kuolinvuotensa.
- 1600-luvulta lähtien on puhuttu siitä, että hän olisi kuollut vuonna 4 eKr. Se on ollut fakta, joka on sellaisenaan omittu, koska siihen löytyy tiettyjä perusteita, Heikkilä huomauttaa.

Vasta viime aikoina mm. nykyaikaisten tietokoneiden ansiosta on huomattu, että nuo lähinnä juutalaisen historioitsijan Josefuksen ajatuksiin pohjautuvat perusteet eivät ehkä kestäkään kriittistä tarkastelua.

- Ihan viime vuosisadan lopulle asti vuosi 4 on ollut sellainen, ettei siitä ole edes keskusteltu, Heikkilä huomauttaa.

Vuosi 4 eKr. tuntuu Heikkilän mukaan epätodennäköiseltä mm. siksi, että Rooman vuosikirjat kertovat rauhan jumalan, kaksikasvoisen Janus-jumalan temppelin ovien olleen suljettuina vuodesta 7 vuoteen 2 eKr. Näin siksi, ettei Rooman valtakunnan missään kolkassa ollut sotaa.

Ja kuitenkin toisaalta tiedetään, että vain kaksi kuukautta Herodeksen kuoleman jälkeen alkoi kuuluisa ns. Varuksen sota. Sota ei kuitenkaan voinut olla 4 eKr. Tätä tukee mm. Kreikasta vuonna 1969 löytynyt piirtokirjoituksen kappale, josta on luettavissa sodan ajankohdaksi 1 eKr.

Koska Herodes oikeastaan kuoli?

Siihen, että Herodes kuoli myöhemmin, on Heikkilän mukaan saatavissa nyt uutta tietoa. Ensinnäkin hän nimittää vuotta 4 eKr. katastrofaaliseksi vuodeksi. Tuolloin Rooman viholliset parthialaiset alkoivat liikehtiä idässä.

- Silloin Herodes teki kostoretken Arabiaan tuhotakseen ne beduiiniryhmät, jotka sieltä olivat tehneet hyökkäyksiä hänen alueelleen, Heikkilä kertoo.

Keisari Augustus sai asiasta väärää tietoa, ja tästä kimpaantuneena hän alensi liittolaiskuningas Herodeksen tavalliseksi kansalaiseksi. Tietyllä tavalla Herodes säilytti kuitenkin asemansa, mutta hän joutui ottamaan poikansa kanssahallitsijoikseen.

Heikkilän mukaan Herodes onkin vielä Jeesuksen syntyessä ollut vallassa vaikkakin poikiensa kautta.

Merkittävä on myös juutalaisten oletettavasti jo ensimmäisellä vuosisadalla kirjoitettu paastokäärö, joka puhuu kahdesta paastopäivästä, jolloin ei saanut surra.

Despoottisella Herodeksella oli valtakautensa aikana jatkuvia kahnauksia juutalaisten kanssa, joten Heikkilän mukaan Herodeksen kuolema saattoi juuri olla sellainen päivä, joka ei surettanut juutalaisia tippaakaan.

On olemassa myös vanhoja tulkintoja, joiden mukaan toinen näistä paastopäivistä on voitu ajoittaa nykyiseen ajanlaskuumme, 28. tammikuuta vuonna 1 eKr.
- Mahdollisesti tämä päivä tai sen tienoo on ollut Herodeksen kuolinpäivä, Heikkilä kertoo.

Jeesus syntyi alkusyksyllä

Toinen mielenkiintoinen aikamäärä on Jeesuksen syntymäpäivä. Keskustelu tästä on Heikkilän mukaan ollut yllättävänkin vähäistä ottaen huomioon, kuinka keskeisestä henkilöstä on kyse.

- Hyvin pitkälle syntymä on vaan kuitattu sillä, että sen on täytynyt tapahtua ennen vuotta 4 eKr., eli taas nämä vanhat luvut ovat olleet esillä.

Heikkilä muistuttaa, että 500-luvulle asti kirkkoisät poikkeuksetta ajoittivat Jeesuksen syntymän joko vuoteen 3 tai 2 eKr.

- Tämän mukaisesti voisi ajatella, että jos Herodes on kuollut vasta alkuvuodesta 1 eKr., niin silloin Jeesuksen syntymä olisi siten ollut 3 tai 2 eKr. Ja jos näistä pitää valita jompikumpi, niin se olisi vuosi 3, ja silloin loppukesä, alkusyksy, Heikkilä toteaa.

Vuoden 3 puolesta puhuu myös ns. kuuliaisuudenvala, jonka Rooman valtakunnan kansalaiset joutuivat antamaan Augustuksen saatua arvonimen Pater patriae (Kansakunnan isä). Tästä valasta on löytynyt kirjallisia lähteitä mm. Armeniasta ja nyky-Turkista, ja niissä mainitaan ajankohdaksi juuri vuosi 3 eKr.

Tätä kuuliaisuudenvalaa varten Joosef ja Mariakin matkustivat Betlehemiin.
- Jeesuksen syntymä saattaisi siten ajoittua alkusyksyyn vuonna 3 eKr., Heikkilä kertoo.

Tietäjät tapasivat varttuneen lapsen

Kristityt ovat viettäneet varhaiskeskiajalta alkaen loppiaista itämaan tietäjien juhlana. Alun alkujaan tietäjät eivät kuitenkaan matkanneet Jeesus-lapsen luo näin pian joulun jälkeen.

Matteuskin alkaa evankeliuminsa "Ja kun Jeesus oli syntynyt..." Eli kyse on peräkkäisistä tapahtumista, mutta niiden ei kuitenkaan ole tarvinnut tapahtua samana vuonna.

Heikkilä huomauttaa joidenkin kirkkoisienkin kuvailleen Jeesusta pojannaperoksi.
- Eli hän saattoi jo seistä, kun tietäjät tulivat.

- Jos Jeesuksen syntymä on sijoittunut alkusyksyyn vuonna 3, niin tähti-ilmiö ja tietäjien käynti olisivat sitten vuoden 2 tapahtumia, Heikkilä toteaa.

Jos näin on, Jeesus oli tietäjien saapuessa toisella vuodella, ehkä jopa 15-kuukautinenkin.

Heikkilä muistuttaa myös Herodeksen karmeasta määräyksestä, jonka mukaan kaikki kaksivuotiaat (!) tai nuoremmat oli surmattava.
- Eli kai siinä Herodes on pelannut hieman varman päälle.

Jos sitten kahdesta vuodesta vähennetään 15 kuukautta, eroksi tulee - yhdeksän kuukautta eli raskauden kesto.
- Ehdottomasti ei voida sanoa, että näin on, mutta herättää kysymyksiä, miten sitten iät, vuodet ja kuukaudet merkillisellä tavalla osuvat yksiin, Heikkilä pohtii.

Kiertotähti Jupiter tiennäyttäjänä?

Keitä sitten olivat nuo kolme itämaan tietäjää? Vaihtoehtoja on Heikkilän mukaan kaksi. Joko he olivat hajallaan olevia diaspora-juutalaisia Kaksoisvirtojen alueelta tai sitten he olivat persialaisia. Huomionarvoisaa on, että myös persialaisia on ollut hajaantuneina Kaksoisvirtojen alueella.

Heikkilä muistuttaa, että tuohon aikaan juuri Kaksoisvirtojen maassa harrastettiin tähtitiedettä ja se oli huomattavasti vahvemmin esillä siellä kuin Persian puolella.
- Tuntuu todennäköisemmältä, että tietäjät ovat tulleet Kaksoisvirtojen maasta, mutta uskonnoltaan he saattoivat olla persialaisia.

Tähti-ilmiötä on selitetty aiemmin mm. kahden kiertotähden, Jupiterin ja Saturnuksen, kohtaamisella kolmeen eri kertaan Kalojen tähtikuviossa. Tämä olisi kuitenkin tapahtunut 7 tai 6 eKr.

- Jos me jotain tähti-ilmiötä etsimme, niin hakematta silloin tulee ehdottomasti esille se, mitä tapahtui kiertotähti Jupiterille vuonna 3 ja 2 eKr. kymmenen kuukauden aikana, Heikkilä huomauttaa.

Hän kertoo Jupiterin ensin nousseen aamutähtenä yhdessä Venuksen kanssa. Sen jälkeen se ohitti talvikauden 3 ja 2 aikana juutalaisten Leijonan tähtikuvion kirkkaimman tähden Reguluksen tehden silmukan sen yläpuolelle.

Vihdoin kesäkuussa 2 eKr. Jupiter kohtasi uudestaan Venuksen niin, että se peittyi Venuksen taakse.

Jupiterin liike pysähtyi

Elokuussa Jupiter erosi muista planeetoista ja siirtyi aamutaivaalla tähtien joukossa kohti länttä. Vihdoin se oli tarkalleen Betlehemin yläpuolella.

25. joulukuuta 2 eKr. Jupiterin liike taivaalla sitten pysähtyi muihin tähtiin nähden, ja se pysyi miltei paikallaan kuuden päivän ajan.

Jupiter kohtasi kymmenen kuukauden aikana kahdesti Venuksen ja ohitti kolme kertaa Reguluksen. Se kulki taivaalla kohti länttä ja näytti suuntaa tietäjille.

- Tähti oli lisäksi odotettu. Se viittasi Juudeaan ja merkitsi uuden, lopunaikaisen hallitsijakuninkaan syntymää, Heikkilä sanoo.

Ajassa -sivulle