Lisäkalsium sopii mehuun, mutta ei maito- ja viljatuotteisiin
FF-IA, 5.1.2001
Elintarvikkeiden täydentäminen kalsiumilla ei sovi kaikkiin tuoteryhmiin. Elintarvikeviraston tuoreen tutkimuksen mukaan kalsiumtäydennys toimii parhaiten mehuissa ja mehuvalmisteissa, mutta maito- ja viljavalmisteissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Maidon ja viljatuotteiden täydentäminen saattaisi nostaa tavallisesta ruokavaliostaan jo nyt runsaasti kalsiumia saavien miesten päivittäisen kalsiuminsaannin yli turvallisena pidetyn ylärajan eli 2,5 gramman.
Mehujen kalsiumtäydennys sen sijaan kohdentuu parhaiten juuri niille henkilöille, joiden normaali ruokavalio sisältää vain niukasti kalsiumia.
Mehuja ja vastaavia tiivisteitä saa kauppa- ja teollisuusministeriön yleisen luovan nojalla täydentää kalsiumilla. Sen sijaan muiden tuoteryhmien täydentäminen kalsiumilla on yhä luvanvaraista. Luvat myöntää Elintarvikevirasto, ja niitä on annettu muutamille elintarvikkeille, mm. maito- ja soijavalmisteille.
Elintarviketeollisuus on ollut hyvin kiinnostunut mahdollisuudesta täydentää tuotteita kalsiumilla. Jatkossa kalsiumtäydennyslupia voi olla vaikea saada maitovalmisteille, aamiaisviljavalmisteille, jauhoille ja leiville, jos nyt saatuja tutkimustuloksia ryhdytään soveltamaan käytäntöön.
Suunnittelija Annika Nurttila Elintarvikevirastosta muistuttaa kuitenkin, että lupahakemukset käsitellään edelleen tuotekohtaisesti.
Simulaatiomalli perustuu todelliseen kulutukseen
Elintarvikeviraston tutkimus tehtiin simulaatiomallin avulla, ja siinä tarkasteltiin erityisesti niitä aikuisväestön osia, jotka saavat kalsiumia ruokavaliostaan kaikkein vähiten ja kaikkein eniten.
Simulaatiossa käytetty materiaali saatiin Kansanterveyslaitoksen FINRAVINTO 1992 -tutkimuksesta ja Turun yliopiston STRIP-projektista, joten malli perustuu todelliseen kulutukseen.
Tulosten mukaan maidon ja viljatuotteiden täydennyksestä ei ole juurikaan hyötyä kalsiumia vain vähän saaville, mutta sitä jo ennestään runsaasti saavilla kalsiumin saantitaso saattaa nousta liian suureksi.
- Myös kalsiumia vain vähän saavan väestönosan vähimmäistarve eli 400 mg päivässä täyttyy normaalilla ruokavaliolla, korostaa Nurttila.
Hän lisää, että maitotuotteita vain vähän käyttävät naiset ja miehet korvaavat maidon usein mehulla, joten mehuissa kalsiumtäydennys kohdentuu maito- ja viljatuotteita tarkemmin oikeille henkilöille.
Riittävä kalsiuminsaanti on tärkeää etenkin luustolle. Kalsiumin tärkeimpiä lähteitä ovat maitovalmisteet ja juusto, ja suomalaiset saavat sitä keskimäärin riittävästi aivan tavallisesta ruokavaliostaan.
Kalsiumin liikasaanti voi olla haitallista runsaaseen D-vitamiininsaantiin yhdistettynä, jolloin seurauksena voi olla esimerkiksi munuaiskiviä.
Seuraavaksi tarkastellaan foolihappoa
Elintarvikevirastossa valmistunut tutkimus kuuluu riskinarviointihankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää, onko elintarvikkeiden ravintoainetäydennyksistä erityistä hyötyä tai haittaa joillekin väestöryhmille.
Seuraavaksi Elintarvikevirasto selvittää foolihappotäydennyksen merkitystä väestön kokonaissaannin kannalta, sillä markkinoilla on jo useita foolihapolla täydennettyjä tuotteita.
Koko riskinarviointihankkeen taustalla on EU-jäsenyyden tuoma periaatteellinen muutos täydennyslupakäytäntöön. Ennen vuotta 1995 elintarvikkeiden täydentäminen jollakin ravintoaineella sallittiin, jos luvan hakija pystyi osoittamaan täydennyksestä olevan ravitsemuksellista hyötyä.
Nyt puolestaan täydentäminen voidaan evätä vain siinä tapauksessa, että viranomaiset pystyvät osoittamaan siitä olevan terveydellistä haittaa.
- Ravintoaineilla täydennettyjen elintarvikkeiden määrän kasvu merkitsee kuluttajan kannalta sitä, että yksittäisen ravintoaineen saantia on entistä vaikeampi arvioida. Vastuu täydentämisen hyötyjen ja haittojen arvioinnista on siksi viranomaisilla, Nurttila toteaa.
Ajassa -sivulle
| 
