HEIKKI JANTUNEN, 5.1.2001

Vuoden alussa öljyn hinta kohosi nopeasti yli 27 dollarin barrelilta. Markkinoilla ilmeisesti odoteltiin öljyn kysynnän kasvua Yhdysvalloissa riehuneiden lumimyrskyjen ja kylmän sään takia.

Hintojen nousuherkkyyttä on ilmeisesti lisännyt myös Israelin ja palestiinalaisten kärjistyvä konflikti, joka kasvattaa epävarmuutta koko Lähi-idän alueella. Lisäksi markkinoita kiihdytti viime perjantaina Bahrainissa pidetty Persianlahden yhteistyöneuvoston kokous.

Kuuden Persianlahden maan yhteistyöneuvosto toivoi öljyntuottajamaiden järjestöltä OPEC:lta toimia öljyn hintatason tukemiseksi. OPEC:n seuraava kokous järjestetään tammikuun 17. päivä.

OPEC on ilmoittanut, että öljyn hinta pyritään pitämään 22-28 dollaria barrelilta. Persianlahden valtiot ovat toivoneet hinnan vakauttamista 25 dollariin.

Viime viikolla OPEC:n puheenjohtajana toimiva Venezuelan Ali Rodriguez sanoi, että jos hinta pysyy alle 22 dollarin, täytyy tuotantoa supistaa 500 000 barrelia päivässä. Saudi-Arabia haluaisi vähentää tuotantoa vielä enemmän, noin 1,5-2 miljoonaa barrelia päivässä.

Öljyn hinta kohosi viime syyskuussa korkeimpaan arvoonsa kymmeneen vuoteen eli 37,80 dollariin barrelilta. Vuoden loppuun mennessä hinta laski OPEC:n toivoman 22-28 dollarin haarukan alarajalle.

Persianlahden neuvostoon kuuluvat Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Niiden hallussa arvioidaan olevan 45 prosenttia maailman öljyvaroista, ja ne tuottavat viidesosan maailman raakaöljystä.

Kuka määrää öljyn hinnan?

OPEC-maat hallitsevat yhteensä noin 40 prosenttia maailman öljyntuotannosta, mutta niiden mahdollisuudet vaikuttaa öljyn hintaan ovat rajoitetut. Ne eivät voi tehdä muuta kuin lisätä tai vähentää omaa raakaöljyntuotantoaan.

Raakaöljyn hintaan vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti säänvaihtelut ja markkinoiden odotukset sekä kaikenlaiset poliittiset, sotilaalliset ja taloudelliset tapahtumat. Näihin tekijöihin öljyntuottajat eivät kykene vaikuttamaan, eikä niitä edes kyetä kunnolla ennustamaan.

Sitä paitsi OPEC-maat ovat keskenään erimielisiä tuotantorajoitusten määristä ja ajoituksista. Maat ovat myös alttiita ulkopuolisten painostukselle.

Näin kävi esimerkiksi viime syksynä, kun liian korkea öljynhinta uhkasi suistaa koko maailman perikatoon ja suurimmat tuottajamaat suostuivat nostamaan tuotantoaan teollisuusmaiden painostuksesta. OPEC on kuitenkin kahden viimeisen vuoden aikana onnistunut kohtalaisen hyvin pitämään sopimansa tuotantorajoitukset. Öljyn hinta on kolminkertaistunut ja keskimääräinen vuosihinta noussut voimakkaasti. Viime vuonna hinta oli keskimäärin 30,20 dollaria barrelilta, kun vuonna 1999 se oli vain 19,25 dollaria barrelilta.

Talouslehti The Economistin haastatteleman asiantuntijan mukaan öljyhinnat tulevat kuitenkin jatkossa laskemaan, sillä öljystä on ylitarjontaa. Tällä hetkellä ongelmana on liian pieni varastointikapasiteetti, ja jalostamoilla on vaikeuksia suurten tuotantomäärien kanssa. Kun nämä ongelmat korjaantuvat, öljyn hinta laskee, uskoo asiantuntija.

Öljy-yhtiöt vetävät matalaa profiilia

Öljy-yhtiöt ovat joutuneet hintojen noustessa ankaran kritiikin kohteiksi. Niitä on syytetty suurten voittojen käärimisestä taskuihinsa. Ensin raivosivat yksityiset kuluttajat, sitten teitä alkoivat tukkia ammattiautoilijat.

Kun protestoijat alkoivat vaatia hallituksilta polttoaineverojen alentamista, hallituksetkin yhtyivät öljy-yhtiöiden haukkujiin. Lisäksi yhtiöitä syytettiin veroalennuspuheiden lietsomisesta. Yhtiöt jäivät niin sanotusti puun ja kuoren väliin.

Yhtiöt ovatkin tehneet viime vuonna mukavasti rahaa, mutta ne pitävät asiasta hyvin matalaa profiilia viimesyksyisten protestiaaltojen jälkeen. Kun Britannian Shell ilmoitti heinä-lokakuun tuloksensa parantuneen huikeat 80 prosenttia, ei haastatteluja johtajilta herunut.

Yhtiön tiedottajan mukaan haastatteluja annetaan vain puoli- ja kokovuotiskatsausten jälkeen, mutta yleisradioyhtiö BBC:n mielestä kyse oli selvästi halusta vältellä puhumista suurista voitoista kireässä poliittisessa tilanteessa.

Britanniassa öljy-yhtiöt ovat vedonneet siihen, että ne tekevät vain pienen osan voitoistaan bensiinin vähittäismyynnillä. Lisäksi ankara vähittäismyyjien välinen ankara kilpailu pitää voittomarginaalit hyvin pieninä.

Öljy-yhtiöiden voitot tulevat BBC:n mukaan pääasiassa öljynporauksesta ja raakaöljyn tuotannosta. Voitot vaihtelevat voimakkaasti öljyn maailmanmarkkinahintojen mukaan, ja hintojen laskiessa romahtavat myös voitot.

Sitä paitsi öljy-yhtiöllä ei ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa raakaöljyn hintaan. Esimerkiksi Exxon Mobil, Shell, BP, Chevron, Texaco ja TotalFinaElf yhdessä vastaavat vain 15:sta prosentista maailman raakaöljyntuotannosta.

Jos öljy-yhtiöt eivät ole vieneet rahojasi, niin kuka sitten?

OPEC-maiden hallitukset ovat The Economistin mukaan käyttäneet kalliista öljystä saamiaan lisärahoja lainojen maksuun ja valuuttareservien kasvattamiseen. Dollarimääräisiä lainoja on tarvittu pääomavaltaisiin projekteihin, jotka aloitettiin silloin kun öljyraha alkoi taas virrata vuolaana.

Yksityiset OPEC-maiden yritykset ovat kuluttaneet osan saamistaan rahoistaan tuontitavaroihin ja osa on siirretty amerikkalaisiin ja eurooppalaisiin pankkeihin. Suurin osa varoista on kuitenkin yhä dollareina odottamassa sopivaa sijoituskohdetta.

OPEC-maat ovat ostaneet amerikkalaisia valtion obligaatioita miljardin dollarin kuukausivauhdilla. Tällä on The Economistin mielestä ollut heikentävä vaikutus euron kurssiin.

Tuleva on hämärän peitossa, kuten tavallisesti

Jää nähtäväksi, nouseeko öljyn hinta. OPEC-maat eivät aikaisempina vuosina ole onnistuneet kovinkaan hyvin pysymään tuotantorajoituksissaan. Eikä öljyntuottajille ole mitään etua siitä, että Yhdysvallat tai Eurooppa ajautuisivat lamaan kohtuuttomien öljynhintojen takia.

Öljyn korkea hinta on osaltaan ollut vahvistamassa dollarin kurssia, sillä öljykauppaa käydään dollareissa ja kaupan arvon kasvaessa myös dollarien kysyntä on kasvanut. Korkea hinta on myös lisännyt inflaatiopaineita teollisuusmaissa, erityisesti Euroopassa.

Inflaatiovaara on puolestaan johtanut koronnostoihin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Koronnostoilla taas on ollut talouden ja työllisyyden kasvua hillitsevä vaikutus. Euroopan orastavalle kasvulle tämä on tehnyt hallaa.

Toisaalta nyt taloustilanne on muuttumassa. Euron kurssi on vahvistunut, ja Yhdysvallat laski tällä viikolla korkoja peräti puoli prosenttia välttääkseen uhkaavan laman. Öljyn hinnannousu ei ainakaan parantaisi tilannetta.

Talous -sivulle