IKK, 5.1.2001

Svenska Dagbladetin tutkimuslaitos Sifolla teettämän mielipidetiedustelun mukaan lähes puolet eli 48 prosenttia ruotsalaisista vastustaa maan liittymistä NATO:on. Jäsenyyttä kannattaa 29 prosenttia kansalaisista. Vastaajista 22 prosenttia ei ilmoita kantaansa.

Jäsenyyden kannattajia on Ruotsissa nyt kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin Kosovon sodan päätyttyä vuoden 1999 marraskuussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Jäsenyyden vastustajia tuolloin tehdyssä kyselyssä oli 42 prosenttia.

Porvarillisten äänestäjien keskuudessa NATO -kannatus on keskimääräistä suurempaa (39 %), kun taas sosialidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta äänestävien keskuudessa jäsenyyden vastustus on keskimääräistä suurempaa (57 %). Sosialidemokraateistakin kuitenkin joka viides kannattaa jäsenyyttä.

Kosovon pommitusten aikaan tehdyssä kyselyssä Ruotsin NATO-jäsenyyttä vastusti peräti 62 prosenttia kansalaisista. Tämä on suurin mitattu NATO-vastustus SvD:n vuodesta 1995 saakka suorittamissa kyselyissä.

SvD:n haastattelema Sifon edustaja pitää vuosien mittaan tapahtuneita muutoksia odotettua pienempinä. Hän perustelee asiaa sillä, että puolustukseen liittyvät asiat ovat kaukana tavallisten ihmisten arjesta lukuun ottamatta yksittäistapauksia, kuten esimerkiksi Kosovon sodan aikaan.

Sosialidemokraattisen hallituksen marraskuinen viesti siitä, että Ruotsi ei enää pidä itseään puolueettomana, ei ole näkyvästi vaikuttanut kansalaisten kantaan asiassa.

Vastikään tehdyn toisen mittauksen mukaan ruotsalaisista 50 prosenttia vastustaa myös EU:n talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta eli EMU:a. EMU:n kannattajia Ruotsista löytyy 33 prosenttia.

Ulkomaat -sivulle