STT-IA, 5.1.2001

Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Pekka Tuunanen Tikkakoskelta kertoi, että kyseisiä ohjuksia on käytetty koeluonteisesti neljä kappaletta. Laukaisu tehtiin noin viisi vuotta sitten Perämerellä.

Loput toista sataa ohjusta ovat varastossa, eikä niitä ole käytetty normaalissa harjoittelutoiminnassa.

Ohjukset ovat neuvostoliittolaisvalmisteisia ja ne oli tarkoitettu Mig-hävittäjiin. Ohjusten varastoinnista ei Tuunasen mukaan aiheudu alustavien tutkimustulosten mukaan vaaraa.

Puolustusvoimat on ryhtynyt selvittämään, esiintyykö köyhdytettyä uraania Suomessa käytössä olevissa ampumatarvikkeissa. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella tällaisia ammuksia ei sisälly länsimaista ostettuun materiaaliin.

Puolustusvoimista korostetaan, että Suomella ei ole köyhdytetystä uraanista tehtyjä panssarintorjuntaan käytettäviä nuoliammuksia.

Entisestä Neuvostoliitosta ostetussa materiaalissa ei kuitenkaan ole tarkkoja tuotetietoja, joten on mahdollista, että ilmavoimien ohjuksessa köyhdytettyä uraania saattaa olla. Puolustusvoimien mukaan tutkimukset ovat parhaillaan käynnissä, ja tuloksista tiedotetaan niiden selvittyä.

NATO kiistää uraaniriskit

NATO:n sotilasviranomaiset kiistivät keskiviikkona oletukset siitä, että köyhdytetty uraani, jota on käytetty osassa sen aseista, olisi yhteydessä Balkanilla palvelleiden eurooppalaisten sotilaiden kuolemiin.

NATO:n päämajassa puhunut järjestön tiedottaja sanoi uusimman tutkimuksen osoittavan olevan käytännössä mahdotonta, että kukaan voisi hengittää terveysriskiksi muodostuvaa määrää köyhdytettyä uraania.

NATO myönsi viime kuussa, että yli 10 000 köyhdytettyä uraania sisältänyttä ammusta ammuttiin Bosniassa vuosina 1994 ja 1995.

Köyhdytettyä uraania sisältävät aseet voivat tunkeutua raskaaseen aseistukseen tavanomaisia aseita helpommin. Näitä aseita käytettiin Bosnian ohella myös Kosovossa 1999 ja Irakissa 1991.

Kotimaa -sivulle