STT-IKK, 5.1.2001

Ensimmäiset kokemukset uudesta menettelystä saatiin äskettäin, kun kunnallisvaaleissa valitut tekivät selkoa rahalähteistään.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ihmetteli torstai-iltana MTV3:n uutisissa erityisesti eräiden ehdokkaiden puoluejärjestöiltä saamia tukia, jotka parhaimmillaan olivat yli 50 000 markkaa.

- Niissä ilmoituksissa olisi kyllä mielellään nähnyt vähän eriytetymmin sitä, minkälaisia esimerkiksi jostakin ryhmästä puoluejärjestöiltä saadut avustukset ovat.

Vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen epäili suoraan, että puoluejärjestöjä on käytetty ikään kuin rahanpesuvälineenä markkoja kerättäessä.

Oikeusministerin mielestä isompia summia saaneilta ja heidän tukiyhdistyksiltään kannattaisikin paikallisesti kysyä, mistä rahaa on hankittu.

Vaalirahoituslain toimivuutta epäiltiin eduskunnassa koko sen ajan, kun asia oli käsiteltävänä. Monet arvelivat, että uutta tietoa ehdokkaiden taustavoimista tuskin paljon saadaan.

Lakiesitykseen eduskunnassa perehtynyt perustuslakivaliokunta totesi, että säännöksiä esimerkiksi yksittäisen tuen ilmoittamisesta on syytä täsmentää, jos laista saadut kokemukset antavat siihen aihetta.

Laki jäi kevyeksi

Silloinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, nykyinen sisäministeri Ville Itälä (kok.) myönsi, että laki on "poikkeuksellisen hento ja kevyt". Hän korosti kuitenkin, että kysymyksessä on kokeilu ja lakia korjataan kokemuksien karttuessa.

Eduskunta ei puuttunut hallituksen ehdottamiin markkamääriin, joita suuremmat tuet on eriteltävä ja tuen antaja kerrottava. Kunnallis- ja eduskuntavaaleissa raja on 10 000 markkaa sekä EU- ja presidentinvaaleissa 20 000 markkaa.

Valiokunnassa pohdittiin pitkään, missä rajat olisivat ehdottomasti oikeissa paikoissaan. Tämä todettiin mahdottomaksi, ja valiokunta tuki hallituksen ehdottamia rajoja.

Politiikka -sivulle