Into sienestykseen ja marjastukseen saadaan kotoa

FF-IA, 26.3.2002

Jotta tulevaisuudessakin metsissä riittäisi sienestäjiä ja marjastajia, lapsiperheitä pitäisi innostaa näiden luonnonläheisten harrastusten pariin. Vaikka nykypäivän nuoret suhtautuvat myönteisesti luonnonmarjojen ja sienten käyttöön, poiminta ei ole aivan yhtä mieluisaa. Näihin tuloksiin päädyttiin kahdessa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa tehdyssä opinnäytetyössä.

Pro gradujen yhteenvedossa todetaan, että luonnonmarjoista ja sienistä tuotteita tekevien yritysten tulisi kehittää nykyistä pidemmälle jalostettuja ja helpommin kotiruokailussa käyttöönotettavia tuotteita. Nuorten mielestä ruuan pitää olla helppoa valmistaa, terveellistä ja sen on maistuttava hyvälle.

Arktiset Aromit ry teetti toimeksiantona Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa kaksi gradua 16-25-vuotiaitten marjojen ja sienten talteenotosta ja käytöstä.

Nuorten luonnonmarjojen ja sienten talteenotto- ja käyttötottumuksia verrattiin aiemmin aikuisväestölle tehtyihin tutkimuksiin ja tällä tavoin pyritään ennakoimaan luonnontuotteiden talteenoton ja käytön tulevaisuutta Suomessa. Otantana tehtyihin kyselyihin vastasi 581 opiskelijaa eri puolilta Suomea.

Metsäsienet maistuisivat

Suvi Paju teki gradun nuorten opiskelijoiden metsäsienten keruusta ja käytöstä. Nuorista reilut 40 prosenttia ilmoitti poimivansa sieniä. Luonnosta nauttiminen, liikunta ja raaka-aineen ilmaisuus olivat keskeisimmät keruuseen innostavat tekijät.

Rajoittavina tekijöinä olivat ajanpuute, huono sienituntemus ja sienten käsittelytaidon puute sekä se, ettei pitänyt metsäsienten mausta.

Sienten talteenotto- ja käyttöinnostukseen vaikutti eniten lapsuuskodin kokemukset. Koulun merkitys jäi kodista omaksuttua mallia vähäisemmäksi.

Eniten käytetty sieni nuorten keskuudessa oli kantarelli. Sienikastike ja muhennos olivat mieluisimmat sieniruoat. Valtaosa vastaajista halusi syödä mieluummin metsäsieniä kuin viljeltyjä sieniä.

Mustikassa oltiin ahkerimmin

Nuorten opiskelijoiden luonnonmarjojen poiminta ja käyttö gradun teki Kirsi Kähkönen. Luonnonmarjoja oli poiminut vuonna 2000 puolet kyselyyn vastanneista nuorista. Yleisimmin oli poimittu mustikoita, sitten puolukoita.

Vastanneet söivät metsämarjoja keskimäärin reilut 3,5 kiloa henkeä kohti vuodessa. Luonnonmarjoja syötiin niiden terveellisyyden, hyvän maun ja käyttötottumuksen vuoksi.

Tärkeimmät syyt poimia luonnonmarjoja olivat niiden ilmaisuus, terveellisyys sekä luonnosta nauttiminen. Rajoittavina tekijöinä olivat ajanpuute, laiskuus ja säilöntätilojen puute. Valtaosa nuorista halusi lisätä marjojen käyttöä. Peruskoulun opetuksesta marjat muistettiin parhaiten kotitalouden tunneilta.

Teollisuudelta odotettiin etenkin terveellisiä, maukkaita ja marjaisia maitovalmisteita uusina tuotteina.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta