Alunperin ydinvoimatutkimukseen suunnitellussa reaktorissa hoidetaan nykyisin syöpäpotilaita

VTT:llä 40 vuotta ydinreaktoritoimintaa Otaniemessä

IA, 27.3.2002

Suomen ensimmäinen ydinreaktori ei käynnistynyt Loviisassa eikä Olkiluodossa vaan Espoon Otaniemessä. Maaliskuun 27. päivänä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktori otettiin käyttöön.

Nykyisin tutkimusreaktoria ei enää käytetä alkuperäiseen tarkoitukseensa eli ydintekniikan tutkimukseen ja opetukseen. Se on muutettu BNCT-asemaksi, jossa hoidetaan pahanlaatuisia aivokasvaimia. BNCT- eli boorineutronikaappaushoidossa syöpäsolut tuhotaan paikallisesti mahdollisimman vähän muuta kudosta rasittamatta.

Ydintutkimusreaktori hankittiin Suomeen vuonna 1962. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaprojektit käynnistyivät jo seuraavan vuosikymmenen vaihtuessa. Niitä ja turvallisuusviranomaistehtäviä varten tarvittiin yhdellä kertaa huomattava määrä ydintekniikan ammattilaisia. Monet ydinvoimaloiden, Säteilyturvakeskuksen ja ydinjätteiden loppusijoituksesta vastaavan Posiva Oy:n asiantuntijoista saivatkin siellä oppinsa ja koulutuksensa.

Alun perin Teknillisessä korkeakoulussa toiminut tutkimusreaktori siirtyi VTT:lle vuonna 1972. VTT:llä reaktorilla alettiin ydinvoimatutkimuksen lisäksi kehittää mm. malmin etsintään käytettäviä menetelmiä sekä lyhytikäisten isotooppien käyttöön nojaavaa merkkiainetutkimusta.

Lääketieteellisten sovellusten esiinmarssi

Reaktorin palvelujen kysyntä koki 1980-luvulla selvän muutoksen. Varsinaisen kokeellisen ydintekniikan tutkimuksen tilalle tulivat tietokoneilla tehtävät simulaatio- ja mallinnustutkimukset. Malminetsintämenetelmien kehitys ja merkkiainetutkimukset vähenivät.

Uusia tuotteita löydettiin terveydenhuollon alalta. Reaktorilla alettiin tuottaa radioaktiivisia eli radiolääkkeitä. Näitä olivat mm. nivelreuman hoitolääke ja eräiden syöpälajien aiheuttamien luustopesäkekipujen poistoon tarkoitettu lääke.

Lääketuotantoa varten VTT:ltä irtaantui vuonna 1991 MAP Medical Technologies Oy -niminen yritys. Vuosien saatossa reaktorilla tehdyt tutkimukset ovat synnyttäneet muitakin yrityksiä. Näitä ovat mm. teollisuuden prosessimittauksia radioaktiivisilla aineilla tekevä Inmeas Oy, ympäristön tilan kartoitusta merkkiaineilla tekevä Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy ja akustiikan kaasumittauksia tekevä Acoumet Oy.

Boorineutronikaappaushoitokokeet alkoivat VTT:n kehittämällä ja rakentamalla BNCT-asemalla vuonna 1999. Hoitokokeisiin päästiin neljäntenä maailmassa Japanin, Yhdysvaltain ja Hollannin jälkeen.

Boorineutronikaappaushoito perustuu siihen, että potilaalle annetaan verenkierron kautta syöpäkudokseen hakeutuvaa kantaja-ainetta, jonka molekyyliin on liitetty boori-10-atomeja sisältäviä osasia. Kun syöpää sisältävää kudosta sen jälkeen säteilytetään hitailla eli termisillä neutroneilla, boori-10-atomi kaappaa neutronin, joka halkeaa litiumiksi ja heliumiksi.

Suurienergisinä, mutta erittäin lyhyen kantaman ioneina nämä tuhoavat hyvin paikallisesti syöpäsolun, mutta mahdollisimman vähän muuta kudosta.

VTT:n kehittämä ja patentoima, hoidossa tarvittava Fluental-hidastinaine on jo saavuttanut tiedemaailman hyväksynnän. Hidastinaineen ansiosta BNCT-aseman ominaisuudet ovatkin tällä hetkellä maailman huippuluokkaa. Ainetta on toimitettu Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Taiwaniin, sekä muuta BNCT-osaamista Ruotsiin.

Ensimmäiset hoitotulokset kannustavia

BNCT-asemaa on käytetty sädehoitolaitteena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS:n syöpätautien klinikan potilaskoeohjelmissa. VTT vastaa reaktorin operoinnista sekä osallistuu mm. BNCT-aseman operointiin ja säteilyannosmäärityksiin.

BNCT soveltuu hyvin erittäin aggressiivinen gliooma-aivokasvaimen hoitoon, koska kyseessä on syöpäsoluihin kohdistuva täsmäsädehoito. Sädehoitoaika kestää tapauksesta riippuen noin 30 minuutista 70 minuuttiin. Kokonaisuudessaan hoito toteutetaan yhden päivän aikana.

Hoito alkaa boorikantaja-aineen laskimonsisäisellä tiputuksella ja jatkuu neutronisäteilytyksellä. Perinteinen sädehoito kestäisi kokonaisuudessaan neljästä kuuteen viikkoa.

- Jo nyt ensimmäisten tulosten perusteella voidaan todeta, että BNCT-hoito on turvallista ja hyvin siedettyä nykyistä kantaja-ainetta käyttäen. Hoitotulokset ovat olleet kannustavia, toteaa tutkimuspäällikkö Rolf Rosenberg VTT:stä.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta