Rasismi rasittaa maahanmuuttajia:

Suurin osa syrjinnästä jää piiloon

PETE PAKARINEN, 3.4.2002

Tuore raportti Rasismi ja syrjintä Suomessa kertoo, että huomattava osa maahanmuuttajista on kokenut syrjintää naapurustossa, työpaikoilla, oppilaitoksissa, sekä eri palveluiden piirissä. Suuri osa syrjinnästä ei koskaan tule viranomaisten tietoon. Taustalla on maahanmuuttajien epäluulo viranomaisia kohtaan ja tekojen vähäpätöisyys.

Maahanmuuttajien kielteisimmät kokemukset liittyivät ulkomaalaisvirastossa ja sosiaalitoimistossa asioimiseen. Hyvää palautetta saivat puolestaan pankit, koulut ja oppilaitokset, joista juuri kukaan ei sanonut saaneensa huonoa palvelua.

Puolet kaikista maahanmuuttajista oli kokenut ainakin kerran, ettei saanut työtä ulkomaalaistaustansa vuoksi. Syrjinnän kokeminen näyttää lisäksi pahentuneen neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Työsyrjintään puuttumista pidetään hankalana, sillä sen muodot vaihtelevat irtisanomisista tai palkkaamatta jättämisestä eri tasoiseen työpaikkakiusaamiseen. Syrjinnällä on myös yhteytensä kielitaitoon - parhaiten suomea osaavat maahanmuuttajat ovat kokeneet myös eniten työsyrjintää. Tämä tosin johtunee siitä, että heillä on muita enemmän kokemusta työelämästä.

Vähäpätöiseksikään koettu syrjintä ei ole ongelmatonta, sillä syrjintä lisää stressiä. Sekä työsyrjintä että ympäristön rasismi vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttajien ahdistus- ja masennusoireisiin, kertoo tutkimus.

Syrjinnällä ja sen pohjana olevilla ennakkoluuloilla on myös taipumus levitä yhteiskunnassa niin, että syntyy ilmiö, jota kutsutaan ?uhrien syyllistämiseksi?. Rasismin ja syrjiään uhreja aletaan itseään pitää syypäänä heidän saamaansa kohteluun.

Suomalaisten suosituimmuusjärjestys

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat torjuvimmin meitä köyhemmistä maista lähtöisin oleviin, ulkonäöltään ja kulttuuriltaan suomalaisista selvästi erottuviin ihmisiin. Tämän etnisen suosituimmuusjärjestyksin alapäässä ovat somalit ja arabit sekä kulttuurihistoriallista vastakkainasettelua edustavat venäläiset.

Myönteisimmin suhtaudutaan inkerinsuomalaisiin, englantilaisiin, amerikkalaisiin ja pohjoismaalaisiin. Vastaava suhtautuminen on tutkimuksissa havaittu myös viranomaisilla.

Tähän taustaan nähden ei ole yllättävää, että juuri somalit ja arabit ilmoittivat muita ryhmiä huomattavasti useammin saaneensa huonoa palvelua eri tahoilta.

Muita useammin heillä on ollut vaikeuksia hankkia asuntoa tai päästä ravintolaan tai kauppaan. Somaleja oli myös kiusattu koulussa muita useammin, samoin muita useammin he kertoivat naapurien loukanneen heitä.

Kaikista tutkituista somaleista peräti 44 prosenttia oli vuoden aikana joutunut rasistisen rikoksen uhriksi. Vastaava osuus arabeilla oli 21 prosenttia. Muilla maahanmuuttajaryhmillä osuudet olivat pienempiä.

Tutkijoiden päätelmä on, että somalit ovat juuri näkyvyytensä vuoksi altistuneet syrjinnälle ja rasismille. Vastaavia ilmiöitä on havaittu myös muista maista.

Vähiten syrjintää olivat tutkimuksen mukaan kokeneen virolaiset, joilla oli vähiten vaikeuksia työnsaannissa sekä venäläiset.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta