Kuorossa laulaminen pidentää ikää

MARGIT HARA, 11.4.2002

Markku T. Hyyppä on tunnettu erityisesti unitutkimuksistaan. Nukkuminen, uni, unettomuus ja päivävireys heijastavat erittäin hyvin ihmisten kokemaa henkistä rasitusta ja paineita.

- Paljon paremmin kuin että ihmisiltä kysytään asiasta suoraan, Hyyppä sanoo.

Pääväestön ja vähemmistön terveyserot johtivat unitutkimuksiin, jotka osoittivat, että suomenruotsalaiset ovat virkeämpiä kuin suomenkieliset, vaikka nukkuvat suunnilleen yhtä paljon.

Laajassa tutkimuksessa kävi ilmi, että ruotsinkieliset kokevat olevansa suomenkielisiä vähemmän väsyneitä ja uupuneita, ja siitä seuraa, että he jaksavat paremmin ja pystyvät parempaan.

Tämä tulos on saatu sen jälkeen kun sairaudet, työttömyys yms. tekijät on seulottu pois.

- Yhteisössä on vireyttä enemmän. Ihmiset ovat kerta kaikkiaan aktiivisempia. Ruotsinkieliset nukkuvat omasta mielestään yhtä huonosti kuin suomenkieliset, mutta ovat päivällä silti huomattavasti virkeämpiä, Hyyppä kertoo.

Poliittinen aktiivisuus ei lisää terveyttä

Kukaan ei vielä tiedä miten sosiaalinen pääoma siirtyy ihmisen terveydeksi. Hyyppä on kerännyt tietoa siitä, mitkä tietyt vapaaehtoiset järjestötoimintamuodot tukevat hyvää terveyttä. Kaikki vapaaehtoinen työ tai yhdessä toiminen ei suinkaan sitä tee.

Esimerkiksi penkkiurheilu, poliittinen aktiivisuus tai metsästysseuran jäsenyys eivät lisää ihmisen terveyttä.
- Uskonnollisiin yhteisöihin kuuluminen liittyy erittäin selvästi terveyteen, Hyyppä kertoo.

Suomenruotsalainen, joka osallistuu seurakunnan toimiin, käy kirkollisilla kesäjuhlilla ja laulaa kirkkokuorossa, voi erityisen hyvin.

- Kuoro pidentää ikää. Ei suinkaan lauluääni, vaan kuoroon kuuluminen. Ruotsinkielisillä naisilla kuorolaulu on yksi selkeimpiä terveyttä ylläpitäviä tekijöitä. Harrastukset, joihin liittyy henkinen panos, hyväntekeväisyys, kylätoimikunta ja talkootoiminta edistävät terveyttä.

- On kuitenkin seuroja ja yhdistyksiä, joissa voisi kuvitella terveyden muhivan, mutta niin ei välttämättä ole.

Hyypän mukaan erilaisissa veljesporukoissa ja uskonnollisissa lahkoissa liian voimakas sosiaalinen kiinteys sitä vastoin rajoittaa ja tukahduttaa. Näin tapahtuu fundamentalistisissa yhteisöissä tai mafiayhteisöissä.

Ikääntyminen lisää epäluottamusta

Hyyppä on tehnyt myös masentavan huomion meistä suomalaisista, että vanheneminen lisää epäluottamusta toisiin ihmisiin. Nuoremmissa ikäluokissa on havaittu enemmän keskinäistä vuorovaikutteista luottamusta kuin yli 50-vuotiaiden ikäluokissa. Hyypän tutkimus ulottuu eläkeikäisiin, mutta ei koske vanhusväestöä.

- Helposti ajatellaan, että vanhempana viisastuu, mutta kun samalla kyynistyy ja menettää luottamuksensa kanssaihmisiin, se ei ole hyväksi terveydelle. Epäluottamus vähentää terveyttä.

Tuo on aika pelottava näkymä, kun me suuret ikäluokat siirrymme joukolla epäluuloiseksi massaksi kyyräämään nuorempiamme?
- Niin on.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta