Suomenruotsalaiset luottavat toisiinsa, siksi niillä on niin kivaa...

Keskinäinen kyräily verottaa terveyttä

MARGIT HARA, 11.4.2002

Keskinäinen epäluottamus kalvaa suomalaisten terveyttä enemmän kuin taloudelliset vaikeudet tai ylipaino. Vaikka suomalaisilla menee tilastollisesti erinomaisesti ja eliniän odote on eurooppalaista huipputasoa, suomenruotsalaiset voivat suomenkielisiä huomattavasti paremmin, koska he luottavat toisiinsa.

Tutkijat ovat ihmetelleet, miksi suomenruotsalaiset elävät kauemmin ja vielä terveempinä kuin suomenkieliset.

Kelan aivo- ja terveystutkija, dosentti Markku T. Hyyppä ajatteli ensin monen muun suomenkielisen tavoin, että suomenruotsalaiset nyt ovat sitä bättre folkkia. Heillä on meitä muita enemmän rikkautta, rakkautta ja muuta hyvää.

Kaikkialla maailmassa rikkaat ja koulutetut voivat köyhiä ja vähemmän koulutettuja paremmin.

Hyyppä halusi kuitenkin selvittää, miksi Pohjanmaan ruotsinkieliset voivat paremmin kuin Pohjanmaan suomenkieliset, vaikka olisivat köyhiä kuin kirkonrotat ja Pohjanmaan yrittäjähengen virittämillä suomenkielisillä länsisuomalaisina menee keskimäärin paremmin kuin muulla valtaväestöllä.

Ruotsinkielisten juuret juontuvat pienviljelyksen ja kalastukseen, joiden harjoittajien pitäisi tilastojen mukaan kuolla muita varhemmin.

Selitys on yhteisöllisyyden ja luottamuksen kokemuksessa. Ruotsinkielisillä on sellaista kulttuurisidonnaista sosiaalista pääomaa, mitä suomenkielisillä on selvästi vähemmän.

Sosiaalinen pääoma on tyypillinen ominaisuus jollekin yhteisölle, jota sitoo yhteen vapaaehtoinen, luottamuksellinen kansalaistoiminta.

Sosiaalisen pääoman sietämätön vaikeus

Sosiaalinen pääoma on vaikeasti määriteltävä ominaisuus. Hyyppä kehottaa vertaamaan sitä terminä demokratiaan.
- Et sano toiselle ihmiselle, että sinullapas on paljon demokratiaa. Et myöskään voi sanoa, että minullapas on paljon sosiaalista pääomaa.

Sosiaalinen pääoma ei siis ole yksilön, vaan yhteisön ominaisuus. Joukko ihmisiä voi olla porukkana sosiaalisia, mutta silti vailla hyvinvointia ja terveyttä edistävää sosiaalista pääomaa. Sosiaalisen pääoman keskeinen voima on keskinäinen luottamus.

Nyt tietenkin kiinnostaa, miten sosiaalista pääomaa syntyy ja mistä sitä voisi saada.
- Tuhannen taalan kysymys, jota on kovasti mietitty. Sosiaalisen pääoman, yhteisöllisyyden, mallioppinen tai siirtäminen toiseen väestöön ei käy noin vain. Sosiaalisen pääoman juuret ovat syvällä kulttuurissa, Hyyppä sanoo.

Hyyppä pyrkisi kaikin keinoin sammuttamaan suomalaisissa kytevän väkivallan kekäleen, parantaisi keskinäistä luottamusta, lasten kohtelua, laimentaisi miehistä uhoa, kannustaisi ihmisiä työpaikoilla, suosisi eurooppalaisia ruoka- ja juomatapoja, aktivoisi kulttuuritoimintaa ja patistaisi suomalaisia talkoisiin ja sosiaalisen pääoman kulutusjuhliin.

Käsitteet perustuvat kokemusperäiseen tutkimukseen. Hyyppä selittää, että juuri noilla alueilla suomenkieliset ovat ruotsinkielisiä heikompia.

- Suomenkieliset ovat huomattavasti väkivaltaisempia. Minun käsitykseni mukaan he kohtelevat lapsiaan huomattavasti huonommin kuin ruotsinkieliset. Ruotsinkieliset käyttäytyvät monella tavalla eurooppalaisesti. Laulavat juodessaan, eivätkä ryyppää humalahakuisesti. Kaikki tämmöiset asiat ovat tavattoman vaikeita korjata tai muuttaa.

Bättre folk on humpuukia

Bättre folk -jutut ovat Hyypän mielestä kuitenkin humpuukia. On voitu osoittaa, ettei suomenruotsalaisilla ole ratkaisevaa taloudellista, koulutuksellista saati geneettistä etua valtaväestöön verrattuna. Heidän vähemmistöasemansa Suomessa on kyllä lainsäädännöllisesti erittäin hyvin turvattu.

Voisi ajatella, että vähemmistöihin kasautuu ihmisten välistä luottamusta, mutta kuitenkin lähes kaikki tutkitut etniset vähemmistöt voivat huonosti ja niiden jäsenet kuolevat valtaväestöön nähden nuorina. Näin käy esimerkiksi Intiasta, Irlannista tai Skotlannista Englantiin muuttaneiden jälkeläisille ja Yhdysvaltoihin muuttaneille japanilaisille.

Suomen ruotsinkielinen vähemmistö tekee pääsääntöön täydellisen poikkeuksen, sillä suomenruotsalaiset elävät useita vuosia kauemmin terveinä kuin samalla alueella, samoissa taloissa, kylissä ja kaupungeissa asuvat suomenkieliset - tai Ruotsin kansalaiset. Kyse ei ole kielen puhumisesta, vaan suomenruotsalaisesta vähemmistökulttuurista Suomessa.

Vaasan seudulla ruotsinkieliset miehet kuolevat yhdeksän vuotta ja naiset 4,5 vuotta myöhemmin kuin suomenkieliset lähinaapurinsa, ja he jaksavat työelämässä keskimäärin kaksi kolme vuotta suomenkielisiä kauemmin. Kuolleisuudessakin on viidenneksen etu keskivertosuomalaisiin verrattuna.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta