Moderni ruokakriisi ei maistu eikä haise

FF-IA, 7.5.2002

Entisaikojen ruuan vaarat liittyivät tahallisiin väärennöksiin, kuten viinin laimentamiseen vedellä tai pilaantuneen ruuan myymiseen. Siis tahallista toimintaa, johon ennemmin tai myöhemmin löytyivät myös syylliset. Sen sijaan modernit ruokakriisit ovat ihmisten toiminnan tahattomia seurauksia, joiden syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja seuraukset ilmenet pitkän ajan kuluessa.

- Nykyajan ruokakriisit eivät ole ajallisesti, paikallisesti tai sosiaalisesti rajattuja eikä riskiä aiheuttavaa tekijää voi havaita aistein, totesi dosentti Jukka Gronow Helsingin yliopistosta alustuksessaan Elintarvikepäivässä tiistaina Helsingissä.

BSE eli hullun lehmän tauti ja sen seuraukset ovat Gronowin mukaan lähes tyyppiesimerkki modernista ruokakriisistä. Taudin alkuperä, leviämistapa ja vaarallisuus olivat pitkään vailla varmistusta. Taudin aiheuttama kuolema on jo sinällään kammottava, ja tilannetta pahentaa se, että ihminen voi saada tartunnan ruuasta.

Kohu on jatkunut pitkään eikä rajoittunut vain Britanniaan, kuten aluksi sanottiin. Muut maat yrittivät sysätä vastuun Britannialle ja eikä vastuunkantajia löytynyt myöskään valtion sisällä.

Mutta lihaluujauho oli hyvä ja taloudellinen proteiinin lähde eläinten rehuissa, eikä kukaan tahallaan aiheuttanut BSE:tä, Gronow muistutti.

- Kriisi oli tahaton, mutta seuraukset olivat erittäin vakavia sekä taloudellisesti ja terveydellisesti. Hyvä tarkoitus kääntyi päinvastaiseksi.

Riskin kanssa on elettävä

Moderneja ruokaan liittyviä riskejä on mahdoton kokonaan välttää tai poistaa. Siksi puhutaan riskitodennäköisyyksistä. Todennäköisyydet ovat olemassa, vaikka olisivat pieniä. Nykyinen yhteiskuntakin on riskiyhteiskunta, käsite, joka aluksi liitettiin ydinvoimaloihin, Gronow luonnehti.

Jotkut riskit ovat vain asiantuntijoiden havainnoitavissa, esimerkiksi BSE-prioni lihassa. Asiantuntijat ovatkin Gronowin mukaan vaikean päätöksen edessä nykyruokaan liittyviä riskejä arvioidessaan: milloin tiedottaa ja kuinka paljon. Mitä riskejä ylipäätään pitää arvioda, mitä niistä seuraa, mihin niitä verrataan?

Suomalaiset kuluttajat luottavat Gronowin sanoin jopa sokeasti asiantuntijoihin ja viranomaisiin elintarvikkeisiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ihmiset luottavat eniten puolueettomiin kuluttajajärjestöihin, Britanniassa suuriin kauppaketjuihin.

- Erot heijastelevat ihmisten muunkinlaisia pelkoja ja ahdistusta muuttuvassa yhteiskunnassa. Suomalaiset tuntevat vielä elävänsä turvallisessa yhteiskunnassa, "lintukodossa", mihin myös luottamus viranomaisiin osaltaan perustuu, Gronow arvioi.

Elintarvikepäivä on alan suurin vuosittainen koulutustapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970. Tänä vuonna se keräsi lähes tuhat alasta kiinnostunutta Messukeskukseen Helsinkiin.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta