Holkeri ja Suojelupoliisin Nevala analysoivat terrorismia:

"Terrorismin myötä sota on privatisoitunut"

MIKKO LAITINEN, 12.5.2002

Valtioneuvos Harri Holkeri (kok.) pohti kansainvälisen yhteisön suhdetta terrorismiin ja valtioidenvälisiin kriiseihin avajaispuheenvuorossaan Snellman-säätiön kutsuseminaarissa lauantaina. Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala totesi terrorismin muuttaneen sodan luonteen yksilökeskeiseksi.

- Useissa maissa vallankäyttö on keskittynyt sotilasorganisaatiolle tai pienelle ryhmittymälle. Kansalaisten tehtävänä on pitää vallankäyttäjät vallassa. Ne, jotka pyrkivät vaihtamaan valtaa, ovat valtion vihollisia eli terroristeja Holkeri totesi.

- Tässä valossa esimerkiksi jääkäriliike oli selkeästi terrorismin valmistelua.
- Käsitykset valtion tehtävistä vaihtelevat, mutta demokratiaan kuuluu se, että valta vaihtuu, hän jatkoi.

Holkerin mukaan terrorismiin johtavat syyt kulminoituvat uskonnollisiin ristiriitoihin ja eriarvoisuuteen.

- Maailma on "monivammainen". 800 miljoonaa ihmistä elää jatkuvassa aliravitsemustilassa, 1,2 miljardia ihmistä elää alle yhdellä dollarilla päivässä ja kaksi miljardia ihmistä alle kahdella dollarilla, hän muistutti.

"YK:n turvallisuusneuvoston uudistettava toimintatapojaan"

- YK:n perustajavaltioita oli 51, nyt jäsenmaita on 189. Valitettavasti YK toimii useissa asioissa edelleen samojen periaatteiden pohjalta, kuin järjestöä perustettaessa, Holkeri kritisoi.

- Turvallisuusneuvoston jäsenvaltiot ajavat usein omia kansallisia intressejään , etenkin suurvallat haluavat pitää kiinni veto-oikeudestaan. Esimerkiksi Ruandan katastrofissa YK oli päätöksenteon halvaantumisen myötä voimaton, hän totesi.

Holkeri hämmästeli, että turvallisuusneuvoston päätöksentekojärjestelmä on pysynyt ennallaan samalla kun on tapahtunut muun muassa teknologinen vallankumous.

- Kysymys kuuluu, kuinka iso kriisi tarvitaan, että voidaan ottaa seuraava askel, Holkeri kiteytti osuvasti sanomansa.

Holkeri muistutti, että USA:n sisäpolitiikka liittyy osaltaan kärjistyneeseen Lähi-idän kriisiin.

"Terrorismi muuttanut sodan luonteen privaatiksi"

Suomessa päävastuun terrorismin seurannasta ja torjumisesta kantavan Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevalan mukaan terrorismin taustalla on perinteisesti ollut poliittisia kytkentöjä, kuten Espanjassa ETA-järjestön kohdistaessa hyökkäyksensä valtiojohtoa vastaan.

- Nyt painopiste on kuitenkin uskonnollisissa ryhmittymissä. Esimerkiksi al-Qaeda on "sateenvarjojärjestö", jolla on paljon uinuvia soluja vailla kiinteätä yhteyttä toisiinsa.

Nevalan mukaan uudet viestintätavat helpottavat terroristien työtä.
- Kuviin piilotetut viestit ja Internet mahdollistavat riittävän salaisen viestinnän. Esimerkiksi ydinaseteknologia ei ole enää tietämyksen leviämisen myötä valtioiden yksinoikeus, vaan siitä ovat päässeet osalliseksi myös yhteisöt, mikä on johtanut sodan privatisointiin.

- Samalla maantieteelliset etäisyydet ovat menettäneet merkitystään. Kuitenkaan esimerkiksi EU:n vapaampi liikkuvuus ei voi olla itseisarvo, vaan päämääränä on oltava siitä seuraavien ongelmien minimointi.

Terrorismisota jatkunee vuosia

Nevalan mukaan on syytä olettaa, että tilanne terrorismin suhteen tulee vielä huononemaan nykyisestä.

- USA lopetti vuodenvaihteessa varsinaiset sotatoimet taistelussa terrorismia vastaan. Nyt se keskittyy yksittäisten al Qaedan jäsenten kiinniottamiseen. Pidätyksiä on tehty jatkuvasti ympäri maailmaa, Nevala kertoi.

Hänen mukaansa viranomaisyhteistyö eri tahojen välillä on joi johtanut toivottuihin tuloksiin.

- Viranomaisten tiedonvaihto ja yhteistyö ovat saavuttaneet ennennäkemättömät mittasuhteet. Suomessakin valmiutta on kohotettu järjestelmällisesti. USA:n viranomaisten raportoinnin perusteella Suomi on tässä suhteessa edennyt hyvin.

Nevala totesi sodan terrorismia vastaa olevan vielä alkuvaiheessaan.
- USA:n presidentti George W. Bush on todennut, että "sota terrorismia vastaan jatkuu vuosia"; joko yhteistyössä USA:n liittolaisten kanssa tai yksinään.

- Toinen vaihe on todennäköisesti "tilien tekeminen selviksi" Irakin kanssa, mikä voi tarkoittaa Saddam Husseinin, al Qaeda-yhteyksien tai molempien tuhoamista.

Nevalan mukaan terroristien liikkuvuutta koetetaan estää, mutta nyt torjuntatyössä yksi pääpaino on myös rahoituskanavien katkaisemisessa.

Vaarallisia terroristeja Suomessakin

Nevala muistutti, että Suomi on yksi harvoista maista, joissa ei toistaiseksi ole esiintynyt kansallista terrorismia. Tilanteen kehittymistä seurataan kuitenkin kaiken aikaa.

- Yksittäisten liikkeiden toimintaa ei ainakaan toistaiseksi voi pitää terrorismina. Suomen turvallisuustilanne on vielä poikkeuksellisen hyvä. Ääriryhmillä on kuitenkin usein kansainvälisiä yhteyksiä, mutta kansainvälinen terrorismi ei ole kohdistunut Suomeen, Nevala sanoi.

Hänen mukaansa länsimaissa merkittävin uhka ovat ääri-islamilaiset terroristisolut.
- Kaikkein vaarallisin osa ovat sotilaallisen koulutuksen saaneet militantit, joita on arviolta noin 70 000. Näitä henkilöitä oleskelee myös Suomessa, Nevala totesi.

- Arvostelusta huolimatta Suomessa on kyetty noudattamaan onnistunutta ja säädösten mukaista ulkomaalaispolitiikkaa. Viranomaisresurssit on turvattava, sillä aukotonta suojaa Suomessakaan ei ole, Nevala sanoi.

Kasvaneen terrorismiuhan seurauksena myös ns. tavallisten kansalaisten turvatarkastuksia on lisätty, mikä on väliin herättänyt kielteisiä kommentteja.

Nevala kertoi, että terroristien yksi tavoite on viranomaistoiminnan koventaminen siihen pisteeseen, että kansalaiset alkavat vastustamaan viranomaisia.

Nevalan mukaan on mielenkiintoista, että myös Venäjä on lähtenyt mukaan terrorismin vastaiseen rintamaan. Hän muistutti, että yhtenä syynä tässä on tosin kansainvälisen mielenkiinnon ohjaaminen pois Tshetshenian tilanteesta.

- Venäjä varoitti jo useita vuosia sitten islamilaisten ääriliikkeiden noususta, mutta varoituksiin ei silloin reagoitu. Nyt terrorismi näyttää muuttuvan yhä fanaattisemmaksi itsemurhaiskujen myötä. Näitä harjoittavien valtioiden sisäinen kehitys on lähes tyystin pysähtynyt, Nevala sanoi.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta