PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Ajassa 

Forsberg: Suomen varovaiselle NATO-linjalle hyvät perusteet

MIKKO LAITINEN, 12.5.2002


Vastikään NATO-kirjan julkaissut Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Tuomas Forsberg arvioi NATO:n roolin olevan muuttumassa poliittisemmaksi. Hänen mukaansa kysymys Suomen NATO-jäsenyydestä määrittyy enemmän EU- kuin Venäjä-suhteen pohjalta.

Forsberg hahmotteli Snellman-säätiön seminaarissa lauantaina, että NATO:n ja Euroopan suhteiden kehittymisessä voidaan erottaa kolme vaihtoehtoa.

- Eurooppa voi jatkossakin olla lojaali USA:n johtajuudelle. Toinen vaihtoehto on, että Euroopan sotilaallinen rooli korostuu, jolloin Euroopan vaikutus USA:n politiikkaan kasvaisi, mutta toisaalta osallistuminen sotilasoperaatioihin olisi aktiivisempaa.

- Kolmannessa mallissa USA:n toiminta NATO:n ulkopuolella lisääntyy, jolloin Euroopan vastuu oman alueen kriiseistä kasvaisi. Kenraali Gustav Hägglund on arvioinut tämän suuntaista kehitystä, Forsberg totesi.

Forsberg ei ota suoraan kantaa Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen, mutta arvelee, että kanta riippuu pitkälti siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.

- Voidaan tehdä erilaisia kysymyksenasetteluja, kuten kannattaako yhteyksiä USA:an lisätä, olisiko NATO-jäsenyydestä Suomelle joitain poliittisia hyötyjä ja mikä NATO:n rooli ylipäänsä on tulevaisuudessa.

- Koska painetta ratkaisuun ei ole ollut, "odota ja katso" - politiikka on ollut hyvin perusteltavissa, Forsberg totesi.

- Suomi on jo nyt aktiivisesti mukana kriisinhallintaoperaatioissa. Suomea ei voisi NATO:n jäsenenä pakottaa paljon laajempiin operaatioihin kuin nyt, Forsberg sanoi ja täsmensi, että uskottava puolustus perustuu joka tapauksessa itsenäiselle pohjalle.


NATO muuttumassa poliittisempaan suuntaan

Suomessa sekä päättäjien, että muun kansan mielipiteet ovat olleet NATO-jäsenyyden suhteen selvästi kielteisiä, mitä on perusteltu etenkin liittoutumattomuuspolitiikassa pysymisellä.

- NATO:a on arvioitava vallitsevien olosuhteiden valossa, mutta toisaalta on muistettava, että NATO on edelleen sotilasliitto, jonka päätöksenteko ei aina ole solidaarista.

- Täytyy myös muistaa, että asiaintila voi huonontua nykyisestä. Toiset näkevät konsensuksen jälkeen odotettavissa olevan taas uusia vastakkainasetteluja.

Forsbergin mukaan NATO:n roolin muuttumisen keskeiset tekijät ovat olleet Venäjä-suhteen muutos, luopuminen vihollisajattelusta ja kylmän sodan loppuminen.

- Kylmän sodan päättymisen jälkeen NATO oli tienhaarassa. Se alkoi rakentaa kumppanuussuhdetta entisten vihollismaiden eli entisen Varsovan liiton maiden kanssa.

- Keskeiset kysymykset NATO:n suhteen tullaan uskoakseni ratkaisemaan Euroopan ja USA:n - ei siis Venäjän - välillä.

- Eurooppalaisesta näkökulmasta ei ole tällä hetkellä avointa uhkaa. USA voi vaikuttaa siihen, tuleeko Eurooppa enemmän mukaan globaaliin kriisinhallintaan sotilaallisesti.

Forsberg totesi NATO:n roolin olevan tällä hetkellä muuttumassa yhä poliittisemmaksi.
- Viidennen artiklan sotilaalliset turvatakuut ovat käytännössä enemmän symbolisella tasolla, Forsberg huomautti.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyMediakorttiPalautelomake