PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Ajassa 

Proteomiikasta apua Alzheimerin taudin havaitsemiseen

IA, 14.5.2002


Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa on monilla eri menetelmillä todettu merkkejä hapettumisvaurioista. Kuopion yliopiston tutkimusryhmä etsii Tekesin Diagnostiikka 2000 -ohjelmassa sellaisia Alzheimerin tautiin liittyviä proteiinimuutoksia, jotka soveltuisivat diagnostisen testin kehittämiseen.

Proteomiikka on bioteknologien uusi ykkösaihe. Se on menetelmänä tehokas selvittämään proteiinien tuotannossa ja käsittelyssä erilaisissa tilanteissa tapahtuvia muutoksia. Tämä auttaa kehittämään entistä parempia diagnostisia menetelmiä ja lääkkeitä.

Kuopion yliopiston neurotieteiden ja neurologian laitoksella professori Tuula Pirttilän työryhmä on keskittynyt Alzheimerin taudissa ilmaantuvien proteiinien ja erityisesti proteiinien hapettumisasteen muutosten selvittämiseen.

- Työryhmämme on käyttänyt menetelmää, jonka avulla voimme tunnistaa aivonäytteistä niitä yksittäisiä proteiineja, joiden hapettumisaste on muuttunut. Näiden proteiinien tunnistus auttaa paremmin ymmärtämään mekanismeja, jotka ovat keskeisiä hapettumisvaurion synnylle. Olemme toistaiseksi havainneet merkittäviä muutoksia seitsemässä proteiinissa. Näistä kahden proteiinin tunnistus on vielä kesken, viisi on tunnistettu, Pirttilä kuvaa tutkimuksen etenemistä.

Työryhmä etsii sellaisia Alzheimerin tautiin liittyviä proteiinimuutoksia, jotka soveltuisivat diagnostisen testin kehittämiseen.

- Veri- ja selkäydinneste ovat proteiiniseoksia, jotka sisältävät satoja erilaisia proteiineja. Yksittäin testattuna kunkin proteiinin muutosten selvittäminen Alzheimerin taudin yhteydessä olisi erittäin työlästä, mutta proteomiikan avulla saadaan suuri osa proteiineista eroteltua yhdellä analysointikerralla, hän sanoo.

Eri näytteistä tehtävien geelikarttojen vertailu saattaa paljastaa eroja sellaisissakin proteiineissa, joita muuten ei osattaisi etsiä. Alzheimerin taudin yhteydessä menetelmää ei toistaiseksi ole sovellettu kovin laajasti, mutta Creutzfeldt-Jakobin taudin diagnostinen merkkiaine löydettiin tämän menetelmän avulla.

Pirttilän työryhmä on toistaiseksi keskittynyt veri- ja selkäydinnestenäytteiden poikkeavasti hapettuneiden proteiinien analyyseihin. Ryhmän tarkoituksena on tutkia myös muita proteiinimuutoksia näissä näytteissä.

Tutkimus on osa Tekesin Diagnostiikka 2000 -teknologiaohjelmaa, joka jatkuu vuoden 2003 loppuun. Ohjelmassa on käynnissä 42 tutkimus- ja kehitysprojektia.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyMediakorttiPalautelomake