Geenimuunneltujen bakteereiden ympäristöriskejä tutkittava lisää
IA, 23.5.2002
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopisto ovat selvittäneet geenitekniikalla muunneltujen bakteerien käytön turvallisuutta. Kasvien lehdille siirretyt geenimuunnellut bakteerit pystyivät siirtämään geenejään luonnon bakteereihin.
Juuristoon lisätyt geenimuunnellut bakteerit aiheuttivat joitakin muutoksia luonnon bakteeri- ja sieniyhteisöjen koostumukseen, ravintoaineiden käyttöön, sekä maaperän mikrobiyhteisöjen kykyyn vapauttaa kaasumaista typpeä. Muutokset olivat osin tilapäisiä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Katarina Björklöfin aihetta käsittelevä väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina. Tutkimuksessa geenimuunneltuja Pseudomonas -bakteereja lisättiin kasvien lehdille ja juuristoon käytössä olevien biologisten kasvinsuojeluaineiden tavoin luonnon olosuhteita muistuttavissa laboratoriokokeissa. Kokeilla tutkittiin bakteerien eloonjäämistä ja toimintaa. Bakteerit muokattiin geeniteknisin keinoin lisäämällä niihin seurantaa helpottavia merkkigeenejä. Tutkimus osoittaa, että geenimuunnellut bakteerit saattavat olla ympäristöriski ja vahvistaa, että tutkimusta geenimuunneltujen bakteerien riskeistä tarvitaan lisää. Tutkimustulos viittaa Björklöfin mukaan siihen, että geenitekniikalla muunneltujen bakteerien ominaisuuksia voi joutua ympäristön bakteereihin myös luonnonoloissa. Vaikka uudet yksittäiset geenit harvoin aiheuttavat mullistavia muutoksia organismeissa, saattaa vastaanottajabakteerissa syntyä uusia ominaisuusyhdistelmiä. - Jos esimerkiksi merkkigeeni, joka estää antibiootin vaikutuksen, siirtyy sairautta aiheuttavaan bakteeriin, muutos on haitallinen. Näin ympäristöön lisätyt antibiooteille vastustuskykyä ilmentävät geenit saattavat lisätä antibioottia sietävien luonnollisten bakteerien määrää, väitöskirja kertoo. Tämän vuoksi SYKE:n tutkimuksissa on myös testattu merkkigeeniyhdistelmää, joka ei tee bakteereista kestäviä antibiooteille. Tämä merkkigeeniyhdistelmä toimi hyvin bakteerien seurannassa juuristossa ja maaperässä. Lisätyt bakteerit eivät selviytyneet elävinä suurena määränä maaperässä ja koivun juuristossa. Saatuun tulokseen vaikutti merkittävästi käytetty määritysmenetelmä. Vaikka viljelykokeissa bakteerit katosivat, molekyylibiologiset menetelmät viittasivat niiden läsnäoloon. - Jotta saataisiin todenmukainen kuva geenitekniikalla muunneltujen bakteerien selviytymisestä, pitäisi käyttää myös menetelmiä jotka havaitsevat ei -viljeltävät bakteerit. Tarvitaan kuitenkin lisäkokeita, joilla voidaan määrittää havaittujen tapahtumien todennäköisyys luonnossa, Björklöf toteaa. Tämän ja muiden tutkimusten tulokset osoittavat, että toistaiseksi ei tiedetä tarpeeksi siitä, millä menetelmillä geenitekniikalla muunneltujen bakteerien käyttäytymistä ja vaikutuksia voidaan luotettavasti tutkia. - Siksi tutkimusta tällä tutkimusalueella täytyy lisätä, jotta geenitekniikalla muunneltujen tuotteiden riskejä voitaisiin luotettavasti arvioida, Björklöf toteaa. Laki vaatii, että geenitekniikalla tuotetuille bakteereille on suoritettava riskinarviointi, ennen kuin niitä voidaan käyttää laajasti ympäristössä. Jotta viranomaiset pystyisivät luotettavasti arvioimaan riskinarviointien tuloksia, tarvitaan riippumattomasti tuotettua perustietoa siitä, minkälaisia mahdolliset geenimuunneltujen bakteerien vaikutukset voivat olla.
|
Pääkirjoitus
