Uhriksi voi kelvata kuka tahansa

Väitös: Uhritutkimuksia on syytä täydentää kuvalla väkivallantekijästä

MARGIT HARA, 30.5.2002

Ryyppäävä, nimittelevä ja mustasukkainen mies on hyvin todennäköisesti väkivaltainen puolisona. Uhriksi kelpaa ominaisuuksiltaan minkälainen nainen tahansa.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön erikoistutkija Markku Heiskasen väitöstutkimus osoittaa, että väkivalta kohdistuu tiettyihin väestöryhmiin, tiettyihin tilanteisiin ja tekijäryhmiä on useita. Kun uhriksi valikoituvien lisäksi tarkastellaan väkivallan tekijää, kuva suomalaisesta väkivallasta täydentyy olennaisesti.

Vaikka naisten kapakkatappeluja tai tuntemattoman raiskaamaksi joutumisia onkin uutisoitu, ne ovat satunnaisia suhteutettuna väkivaltaan, jonka uhriksi naiset joutuvat läheistensä taholta

- Parisuhteessa kontrolloivasti käyttäytyvä mies on usein väkivaltainen puolisoaan kohtaan, Heiskanen sanoo.

Miehet joutuvat väkivallan uhreiksi naisia satunnaisemmin ja odottamatta. Väkivallantekijä saattaa olla täysin tuntematon eikä tekijällä yleensä ole ainakaan pitkäaikaista alistavaa otetta uhrista kuten perheväkivaltatapauksissa.

Terveys ja toimeentulo ensisijaisia

Heiskanen on tarkastellut väkivallan, väkivallan pelon ja turvattomuuden kokemuksista saatavaa kuvaa Tilastokeskuksen tekemien uhritutkimusten ja elinolotutkimusten välityksellä. Haastatteluaineisto on vuosilta 1980-1977, joten esimerkiksi turvattomuuden kokemisessa ei näy viime syyskuun terroritekojen mahdollinen vaikutus suomalaisten elämään.

Tutkija olettaa, että maailmantapahtumat ovat joksikin aikaa saattaneet vaikuttaa loma- ja matkakohteiden valintaan, mutta tuskin yleiseen turvallisuuden tunteeseen.

Heiskasen mukaan keskivertokansalaiset kantavat ensisijaisesti huolta omasta ja läheistensä terveydestä, toimeentulosta ja ihmissuhteista. Vasta näiden jälkeen pohditaan väkivallan ja rikollisuuden uhkaa.

Tutkija muistuttaa kuitenkin, että kysymyksenasettelu ohjaa vastauksia. Jos ihmisiltä kysytään, että pelkäätkö liikkua yksin pimeällä pusikkoisella tiellä, moni vastaa myönteisesti. Nämä vastaajat ovat samalla todennäköisesti niitä, jotka kaihtavat moisia paikkoja.

Naisten varoittelu ei ole ihan turhaa

Heiskanen kertoo ymmärtävänsä poliiseja, jotka aika suorasukaisesti varoittelevat naisia liiallisesta alkoholinkäytöstä ja luottavaisuudesta vieraassa seurassa, vaikkei se kuulostakaan poliittisesti korrektilta sukupuolten tasa-arvon nimissä. Poliiseja harmittaa, että koulutetut ja fiksut naiset ovat joutuneet uhreiksi ymmärtämättömyyttään.

Elämäntyyli, jota haarukoitiin mm. vapaa-ajan harrastuksilla, ei näytä mainittavasti selittävän uhriksi joutumista. Uhrin ja väkivallan tekijän humala, sukupuoli ja ikä sen sijaan liittyvät selvästi väkivaltatilanteisiin.

Kynnys ilmoittaa väkivallan uhriksi joutumisesta on vuosien varrella madaltunut ja sitä pyritään yhä madaltamaan. Poliisi rohkaisee siihen ja uutena mahdollisuutena tarjotaan rikosilmoituksen laatimista lomakkeelle, jonka voi tulostaa verkosta. Valmiit kysymykset auttavat uhria hahmottamaan, minkälaisesta teosta saattaa olla kysymys.

Uhkailu ja estäminen lisääntynyt

Poliisiraporttien valossa väkivalta on raaistunut, mutta tilastojen valossa se on pikemminkin lieventynyt. Ristiriita syntyy siitä, että väkivalta, josta on seurannut fyysisiä vammoja on vähentynyt. Samalla kuitenkin uhkailu, töniminen ja liikkumisen estäminen on lisääntynyt. Ja toisessa ääripäässä vakavat väkivallanteot ovat olleet järkyttävän raakoja.

Syrjäytyminen ja viina liittyvät Heiskasen mukaan väkivallantekoihin. Tässä mielessä on nähtävissä yhteiskunnallista polarisoitumista, mutta parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Nuorten väkivallanteot ovat tilastojenkin eikä vain uutisoinnin valossa lisääntyneet. Tilastokeskuksen haastatteluja ei tehdä alle 15-vuotiaille, joten lasten väkivaltaa tai sen pelkoa ei tässä tutkimuksessa ole selvitetty.

Erikoistutkija Markku Heiskasen sosiologiaan kuuluva väitös Väkivalta, pelko, turvattomuus. Surveytutkimusten näkökulmia suomalaiseen turvallisuuteen tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 7. kesäkuuta.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta