Puoluekenttää jakamassa

Hallintoreviisori

 20.7.2007

Kepun puoluesihteeri Jarmo Korhosen ehdotus perussuomalaisten liittämisestä kepuun on saanut jokseenkin kielteistä vastakaikua. "Jos tyttöä käydään tanssilavalla hakemassa, ei siitä voi kukaan pahastua. Eri asia kuitenkin on, lähteekö tanssimaan", puheenjohtaja Timo Soini sanoi HS:lle, ja antoi kepulle selvät rukkaset. Yhdistyminen ei Soinin mukaan tule "tietenkään" kysymykseen.

Soini kuitenkin sanoi HS:lle haistavansa Korhosen puheiden taustalla valtataktisen näkökulman - hän epäilee, että moni tuntee olonsa epämukavaksi perussuomalaisten viimeaikaisen menestyksen takia.

Korhosen ehdotuksen polemisointi jatkui. Valtakunnan päälehti HS pääkirjoituksessaan 16.7.2007 otsikoi näyttävästi: "Puoluesihteeri nakertaa pääministerin arvovaltaa". "Korhosen rehvakkaasta esiintymisestä kuitenkin syntyy ikävä kuva, että keskustan kenttä on eri puolella aitaa kuin hallitus ja keskustan ministeriryhmä", jatkoi HS pääkirjoituksessaan.

Huomattavasti kriittisemmin arvioi saman lehtiyhtymän iltapäivälehti toteamalla, että Korhosen on hyvä tietää, ettei hänen ehdotuksellaan ole menestysmahdollisuuksia. Maalaamalla leveällä pensselillä puoluekarttaa uusiksi, hän saa keskustan puheenjohtaja Matti Vanhasen näyttämään rinnallaan nahjukselta kirjoitti pääkirjoituksessaan IS.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi kesäkuussa Kalevassa, että Kokoomus pelaa vain sen keskustan kanssa, jota Vanhanen johtaa. Se on hallitusyhteistyön perusedellytys, että on vaon yhdet puheet linjasta, totesi Katainen samassa haastattelussa.

Veljet kepussa! Hallintoreviisori muistaa hyvin ajat, jolloin perussuomalaisten edeltäjä Suomen maaseudun puolue ylsi "veret seisauttavaan vaalivoittoon" vuonna 1970. Vaaleissa, joissa myös kokoomus sai suurvoiton. Niissä vaaleissa muuten silloin hallitus kärsi yhden sodanjälkeisen ajan suurimman tappion. Kokoomus ja SMP voittivat yhdessä yhteensä 28 lisäpaikkaa. Elimme presidenttivaltaista "parlamentarismia", eikä vaalivoittajilla ollut edes "pirun rohkeina miehinä" asiaa hallitukseen. Hyvä jos päästiin sentään 1. hallitustunnustelukierrokselle.

Hallintoreviisori ymmärtää hyvin kepussa viriävän hermostumisen puolueen kannatuskehityksestä. Suomen poliittisessa ilmastossa on samoja piirteitä kuin 1970-luvulla. Kokoomus on nousussa 1990-luvun raskaan hallitusvuosikymmenen jälkeen. Maakunnissa SMP:n seuraaja perussuomalaiset hengittää uhkaavasti kepun niskaan. Nyt vaan kävi - anteeksi vain "veli" Korhonen siellä Apollonkadulla -, että annoitte itse valmiin vaaliaseen perussuomalaisille.

Monet meistä 1970-luvun nuorista kokoomusaktiiveista eli toivorikasta aikaa ja toivoi kokoomuksen nousevan niin suureksi puolueeksi, että sitä ei voida sivuuttaa hallituksesta. Hallintoreviisori muistaa vuoden 1979 vaalit, joissa niinikään kokoomus sai suurvoiton, mutta "yleisistä syistä" tiputettiin pelistä pois jo 1. tunnustelukierroksen jälkeen.

Vasta vuonna 1987 kokoomus mursi hallitusmuurin suurvoiton jälkeen, mutta presidenttikin oli vaihtunut Mauno Koivistoksi. Hän halusi viedä Suomea pois Tamminiemen sanansaattajakulttuurista ja presidenttikeskeisestä "parlamentarismista" eduskuntakeskeiseen parlamentarismiin. Kaikki vie aikansa. Vasta uudessa Suomen perustuslaissa asia kirjattiin siten, että eduskunta valitsee pääministerin.

Kepun kenttää Korhonen on onnistunut sen verran sotkemaan, että odotan mielenkiinnolla, kuinka kauan puolueen puheenjohtaja Vanhasen hermo pitää. Korhonen saattaa myös tosi ikävään välikäteen esimerkiksi oman puolueensa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan, jos hän jatkuvasti vetää välistä omilla kannanotoillaan. Suomen kepulla on edelliseltä hallituskaudelta raskas painolasti Suomen maatalousyrittäjille.

Ville Itälä totesikin tässä verkkolehdessä maanantaina 16.7., että EU-politiikassa keskusta ja perussuomalaiset ovat aatteellisesti ääripäitä. EU-vastaiset perussuomalaiset tuskin tuntisivat kotoisaksi Suomen kepun viiteryhmää Euroopan liberaalipuoluetta, joka vastustaa maataloustukia ja ajaa liberaalia huumausainepolitiikkaa, Itälä totesi Keskusta taas on usein ollut hampaattomin ja kritiikittömin puolue suhteessa EU:hun ja se on ottanut mukisematta vastaan kaiken mitä Brysselistä on syötetty. Näin kävi muun muassa viime hallituskaudella sokeriratkaisussa, jossa keskusta antoi totaalisesti periksi, Itälä jatkoi.

Korhosen kannattaisi nyt mennä ulos jäähylle ja ottaa sitten sisällä käteen nykyisen hallituksen hallitusohjelma, jota yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa lähdetään toteuttamaan. Olethan ollut itse myös sitä ohjelmaa laatimassa, eikö niin?

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta