PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Kolumnit 

Suomen tieliikennepolitiikka pikaisten päätösten edessä

Hallintoreviisori

 1.10.2007


Hallintoreviisorin kolumni on tällä kertaa lyhyt, mutta suora viesti Suomen maanteiltä suoraan päättäjien sisimpään. Liikennekulttuurin muuttuminen Suomen maanteillä entistä välinpitämättömäksi on kerta kaikkiaan hämmentävä. Päättäjien on määrätietoisesti panostettava liikennekasvatukseen ja tieliikennevalvontaan.

Radio-Suomessa tunnusmerkki kuuluu päivittäin monta monituista kertaa odotettavissa olevasta liikennetiedotteesta ja yleensä tapahtuneesta onnettomuudesta. Oletteko arvoisat lukijat pysähtyneet miettimään sillä hetkellä, että vähän aikaisemmin on tapahtunut onnettomuus, jossa on menetetty ihmishenkiä tai ihmisiä loukkaantunut vaikeasti?

Liikenneturvan elokuun tilastokatsauksen mukaan viimeisen 12 kuukauden aikana on menehtynyt 379 ihmistä. Tammi-elokuussa menehtyi 252 ihmistä, mikä on 50 enemmän kuin vuoden 2006 vastaavana aikana.

Ulosajoissa ja kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä on kasvanut selvästi alkuvuoden aikana. Henkilövahinkoon (6793 kpl elokuun 12 kuukauden tilastossa) johtaneiden onnettomuuksien määrä nousi alkuvuoden aikana. Erityisesti ulosajoja oli alkuvuonna selvästi edellisvuosia enemmän.

Nuorten liikennekuolemien määrä kasvoi kevään aikana ja pysytteli lähellä huipputasoaan kesän aikana. Tieliikenteessä kuolleiden lasten määrä kääntyi kasvuun alkuvuoden aikana sekä kevyessä liikenteessä että henkilöautossa matkustavien osalta.

Suomen maanteiltä aiheutuu valtavat yhteiskunnalliset kustannukset onnettomuuksista. Suru, joka kohtaa läheisiään maanteillä menettäneitä on korvaamaton. Kun tähän lisätään pysyvästi onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä. Kun joka päivä työmatkaliikenteessä näkee ja kokee takapuskurissa roikkuvia tai ylinopeutta ajavia tai päin punaista ajavia autoilijoita, on alkanut ajatella, että eikö tätä liikennettä valvo kukaan.

Monilla ihmisillä tuntuu tien päällä työmatkaliikenteessä olevan "pinna tiukalla" . Ei tämä liikennekurin höltyminen ole suinkaan työmatkaliikenteen aiheuttama.

Onnettomuuksia sattuu kaikkina vuorokauden aikoina ja mikä huolestuttavinta, liian paljon päihteiden vaikutusten alaisena. Sisäasiainministeriön poliisiosaston, Liikkuvan poliisin, Helsingin Yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyössä vuosittain toteuttama rattijuopumuksen seurantatutkimus osoittaa, ettei rattijuoppojen määrässä liikennevirrassa ole tapahtunut muutoksia kymmenessä vuodessa. Rattijuoppojen määrä on pysynyt tasolla 0,12-0,25 % puhallutetuista kuljettajista.

Alkoholia nauttineiden, mutta alle langettavan rajan jääneiden kuljettajien määrä sen sijaan on kymmenessä vuodessa noussut lähes kaksinkertaiseksi. Tämäkin kasvu on kuitenkin viime vuosina pysähtynyt. Hallintoreviisorin mielestä yksikin rattijuoppo on liikaa, jos sen seurauksena syyttömät ja viattomat ihmiset menehtyvät tai loukkaantuvat elinikäisesti liikenteessä.

Poliisin nopeusvalvonnan tavoitteena on nettisivulla olevan määritelmän mukaan vähentää ylinopeuksia. Paikallispoliisin luottamuselimissä olleena ja poliisin työtä tuntevana Hallintoreviisori toteaa päättäjille, ettei pelkästään poliisin valvonnalla saada liikennekulttuuria nykyistä turvallisemmaksi. Poliisin työ on muutenkin raskasta, joten työkuorman ja velvoitteiden lisääminen nykyresursseilla ei onnistu. Työtapojen kehittämisessä on kyllä koko poliisihallinnossa vielä paljon tekemistä.

Kyllä tämä liikenneturvallisuuden parantaminen lähtee liikennekasvatuksesta kodeista, kouluista, kansalaisjärjestöjen valistuksesta, autokouluista, autoliikkeistä, autokerhoista, kaveripiiristä jne.

Ja sitten kolumnin ärräpää -osaan, jossa sanon suoraan suomalaiskansallisen ruman sanan perkeletto. Nämä edestakaiset rekkajonot ja valtava rekkaralli Hanko-Helsingin seudun kehätiet-Porvoon moottoritie-Vaalimaan suunta. Laskekaapa päättäjät rekkarallin yhteiskunnalliset kustannukset (ml. muut sivuilmiöt) ja verratkaapa rekkarallista saatavaan taloudelliseen hyötyyn.

Aikoinaan opiskelin yliopistossa kustannus-hyötyanalyysin soveltamista eli yhteiskunnallisten ja liiketaloudellisten näkökohtien huomioimista päätöksenteossa. Mikä muu Euroopan maa on antanut maantiensä vieraan vallan rekkaliikenteelle?

Edellisen hallituksen täysin kokematon demariministeri ei saanut asiassa mitään aikaan, eikä koko punamultahallitus. Tämä asia on ratkaistava korkealla poliittisella tasolla. Välittömästi on aloitettava raideliikenteen hyödyntäminen autojen kuljetuksessa. Mikähän sen estää?

Rekkajonot on siirrettävä Venäjän puolelle. Miksi vieraan vallan rekat jonottavat Suomen puolella ja Suomi rakentaa parkkitiloja? Itäisen tullipiirin johtajan hätähuuto (suljetaan koko raja) kertoo, että asiassa on hätätila.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake