Verkkouutiset - Arkisto

Ihmettelitte pääkirjoituksessanne Mieltä pitelee (9.10.2007) Kelan julkaisemaa mielipidetutkimusta. Ihmettelynne koski sitä, miksi tutkimus on ylipäätään tehty, mikä on gallupkansalaisen kuluttajansuoja, mikä on tutkimuksen edustavuus ja miksi tutkimus julkaistaan juuri nyt. Ohessa eräitä vastauksia ihmettelyynne.

Kela, niin kuin monet muutkin laitokset, tekee silloin tällöin kyselyjä kansalaisten sosiaaliturvaa koskevista mielipiteistä. Näin siksi, että demokraattisissa maissa kansalaisten mielipiteillä - ainakin teoriassa - tulisi olla vaikutusta harjoitettuun politiikkaan. Toinen asia on, missä määrin tämä toteutuu.

Mitä tulee mainitsemaanne gallupkansalaisen kuluttajansuojaan, aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kansalaisten mielipiteet ovat yleensä suhteellisen pysyviä. Toisekseen tutkimuksessa kyllä kerrotaan tarkkaan, milloin aineisto on kerätty. Kolmanneksi on syytä pitää erillään kaksi asiaa: yhtäältä pelkät gallupmittaukset ja niitten tulosten julkistaminen ja toisaalta mielipidemittauksiin perustuvat tutkimukset. Edelliseen kategoriaan kuuluvat esimerkiksi puoluekannatusta mittaavat gallupit tai vaikkapa Kuntaliiton tai EVAn barometrit, joissa riittää pelkkien suorien jakautumien esittely.

Mielipidemittauksiin perustuvissa tutkimuksissa sen sijaan vaaditaan suurempaa työpanosta, mistä johtuen aineiston keruun ja lopullisen julkaisun välillä menee kauemmin. Tässä kyseisessä tapauksessa tutkijat Pauli Forma, Jukka Pirttilä ja Roope Uusitalo saivat aineiston syksyllä 2006, analysoivat tilastollisesti aineistoa ja esittivät helmikuussa 2007 alustavia tuloksiaan tutkijoille Palkansaajien tutkimuslaitoksessa, Kelassa ja Kansantaloustieteen päivillä. Raportin käsikirjoitus tuli Kelaan 13.3. 2007, minkä jälkeen alkoi referee-kierros.

Käsikirjoitus lähetettiin ulkopuolisille alan asiantuntijoille tieteelliseen arviointiin, mitä menettelyä noudatetaan kaikissa tieteellisissä yhteyksissä. Referee-lausuntojen pohjalta korjattu versio jätettiin Kelan tutkimusosaston julkaisutoimitukseen toukokuun lopussa. Julkaisun kielenhuolto, taitto ja painokuntoon saattaminen ja kesälomat siirsivät painatuksen elokuun loppuun. Edellä mainitusta syistä tutkimus julkaistaan – vasta - nyt. Tutkimuksen lähtökohdilla tai ajoituksellakaan ei ole mitään tekemistä sen kummemmin Sata-komitean tai Tehyn lakon tai minkään muun vastaavan salaliittoteoriaan liittyvän syyn kanssa.

Kannatte huolta tutkimuksen edustavuudesta, tulosten luotettavuudesta ja tarkoitushakuisuudesta. Tutkimuksessa raportoidaan hyvin tarkkaan aineistonkeruu, otoksen edustavuus ja analyysien eteneminen. Näiltä osin tutkimus on esimerkillinen moniin gallup-kyselyihin verrattuna. Sama pätee myös tulosten luotettavuuteen. Niin ikään kysymyksistä ja niiden mahdollisesta johdattelevuudesta sekä kysymyksenasettelun vaikutuksesta tuloksiin keskustellaan avoimesti. Mahdollisen tarkoitushakuisuuden voi itse kukin selvittää lukemalla raportin; pelkkä Helsingin Sanomien uutisointi ei riitä.

On myös hyvä muistaa, että monet muutkin kyselyt, esimerkiksi EVAn gallupit, ovat tuottaneet samankaltaisia tuloksia verotuksesta ja palveluista - mutta ehkäpä ne kaikki ovat tarkoitushakuisia tässä suhteessa tai sitten suomalaiset todella ajattelevat gallupien kuvaamalla tavalla. On sitten kokonaan toinen asia, miten tällaisiin mielipiteisiin pitäisi suhtautua. Siihen kyseinen Kela tutkimus ei ota suoranaista kantaa.

Olli E Kangas
PhD, Research Professor
Social Insurance Institution of Finland
KELA / Research

Edellisen johdosta

Tekniikasta

Verkkouutisten asiaa koskeva uutinen perustui Kelan mielipidetutkimusta koskeneeseen tiedotteeseen (linkit tiedotteeseen ja uutiseen alla), ei Helsingin Sanomien uutisointiin. Pääkirjoitus (linkki myös alla) perustui puolestaan Verkkouutisten uutiseen ja tiedotteeseen. Lukija voi arvioida uutisen paikkansapitävyyttä suhteessa tiedotteeseen ja uutisen pohjalta laaditun pääkirjoituksen sisältöä suhteessa molempiin.

Mielipidetutkimuksesta on verkossa saatavilla ainoastaan asiaa koskeva tiedote, ei varsinaista raporttia. Tiedote puolestaan ei kerro kysymyksenasettelusta, aineistonkeruusta, otoksen edustavuudesta, analyysien etenemisestä tai tulosten luotettavuudesta. Otamme mielellämme vastaan myös varsinaisen raportin ja jaksamme odottaa sitä vaikkapa toiset puolitoista vuotta. Uutisarvoa sillä ei kuitenkaan enää liene.

Sisällöstä

Edes tutkimusprofessori Kankaan vastine ei valaise sitä, miksi kyselyyn vastanneiden piti asettua arvioimaan palveluja ja etuuksia päättäjän asemassa eikä veronmaksajina, kansalaisina.

Vastaako päättäjän rooliasun ylleen pukeneen vastaajan mielipide siis paremmin kansalaismielipidettä kuin veronmaksajan? Onko aito kansalaismielipide mitattavissa vain jos vastaaja kuvittelee olevansa joku muu kuin oma itsensä? Ja kuvastaako tällaisen kyselyn vastausten pohjalta tehty tutkimus parhaiten suomalaisten näkemyksiä?

Tätä me pääkirjoituksessamme ihmettelimme journalisteina, emme tutkijoina, Kelan toimihenkilöinä - saati päättäjinä. Tutkimuksen lähtökohdan ja ajoituksen mihinkään ajankohtaiseen asiaanhan vastine ansiokkaasti kiistääkin.

Toimitus

Kelan tiedote

Kelan tutkimusprofessori vastaa

Lukijalta

Edellisen johdosta