Turvetta tankkiin!

Arkadianmäen ääni

 8.11.2007

Suomen soissa muhii yhtä suuri energiavaranto kuin Norjan öljy- ja kaasuvarat yhteensä. Maamme suot vastaavat energiamäärältään myös Pohjanmeren tunnettuja öljyvarantoja. Tämä ei ole tarua vaan totta, kansanedustaja Lyly Rajala (kok.) kirjoittaa.

Älä säikähdä. Otsikko ei tarkoita sitä että pitäisi palata häkäpönttökauteen, raahata kärryä pirssin perässä ja talikoida turvetta tankkiin kirjaimellisesti. Tulevaisuudessa voi tankata ihan tavalliselta huoltamolta suomalaisesta raaka-aineesta valmistettua polttoainetta, turvedieseliä.

Suomessa on suota noin 10 miljoonaa hehtaaria. Miljoona hehtaaria siitä on turvesuota, jossa muhii valtava vauraus. Norja on erittäin rikas valtio öljy- ja kaasuvaroineen. Heillä on jopa alati kasvava, tällä hetkellä 250 miljardin euron suuruinen öljyrahasto, joka on kokonaisuudessaan sijoitettu ulkomaille inflaation pelossa.

Suomen soista on turvetuotannossa tällä hetkellä 0.6 % eli 60.000 hehtaaria. Jos käyttö nostettaisiin kahteen prosenttiin ja koko tuotannosta tehtäisiin pelkästään liikennepolttoainetta, olisi Suomi 50 % omavarainen liikennepolttoaineissa seuraavat 50 vuotta.

Jos nostaisimme käyttöasteen neljään prosenttiin, olisimme täysin omavaraisia seuraavat 50 vuotta. Vielä silloinkaan emme söisi kuormasta vaan turvetta kehittyisi enemmän kuin sitä käytettäisiin. Suomeen ei siis tarvitsisi tuoda litraakaan öljyä vuosikymmeniin. Emme olisi löyhässä hirressä odottamassa, milloin naapurin öljy- tai kaasuhana heilahtaa kiinni.

Puhumme jatkuvasti omavaraisuuden nostamisesta ja huoltovarmuudesta. Turpeessa on tulevaisuus !

Saksalaiset tutkijat Franz Fischer ja Hans Tropsch keksivät vuonna 1923, kuinka synteesikaasuista muodostetaan alifaattisia hiilivety-yhdisteitä. Fischer-Tropsch-menetelmällä valmistettiin toisen maailmansodan aikana polttoainetta armeijan käyttöön. Tällainen turvedieseliä valmistava laitos oli myös Oulussa Kemiran tehdasalueella toiminnassa vuosina 1988-90. Öljyn alhainen hinta lopetti kuitenkin tuolloin tuotannon.

Prosessin hyötysuhde oli tuolloin vain noin 50 %. VTT:n tutkimusten mukaan synteesin hyötysuhde voisi olla jopa 90 %, mikäli prosessissa syntyvä lämpö voidaan täysin hyödyntää. Syntyvä lämpöhän voidaan käyttää höyrynä tehtaalla tai ajaa asuntojen lämmitykseen kaupungin kaukolämpöverkkoon.

Energianlähteet jaetaan fossiilisiin ja uusiutuviin. Turve on saanut oman luokituksensa niiden väliltä. Se on "hitaasti uusiutuva luonnonvara". Statuksen on myöntänyt tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon toinen voittaja, YK:n ilmastopaneeli IPCC.

Euroopan suuret mahtimaat Saksa ja Ranska käyttävät surutta saastuttavaa kivihiiltä. Ne saavat jopa tukea savuttavan saasteensa käyttöä kolmella miljardilla eurolla vuodessa. Tämän on Suomikin hyväksynyt olemalla mukana Rooman sopimuksessa.

Maamme turvekerros tuottaa vuosittain 6,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt siihen koskemattakin. Pelloiksi raivatut suot päästelevät vielä 5 miljoonaa tonnia lisää. Kun tuotanto kohdistetaan näille alueille, turpeesta tehty polttonesteiden valmistus jopa torjuu ilmastonmuutosta. Tätä kehitystä vielä parantaa kun käytön jälkeen turvesuolle kylvetään puuta tai muuta hiilidioksidinielun muodostavaa biokasvia, esim. ruokohelpeä.

Turpeesta tehdyn liikennepolttoaineen valmistuskustannus on 50 senttiä litralta eli kolminkertainen fossiiliseen verrattuna. Jotain tarttis tehrä ! EU-maista Saksa on päättänyt myöntää kaikille biopolttoaineille täydellisen verovapauden vuoteen 2009 mennessä. Suomessa vastaavaa päätöstä ei ole tehty. Ei vielä.

Tulkoon turve !

Lyly Rajala
kansanedustaja (kok.)

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta