PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Kolumnit 

Kopeekoiden laskijat

ILPO KIURU, 25.12.2007


- Kopeuk, se sanoo miltei piilosta hangen päältä tontin rajalta. – Kopeuk, se sanoo uudelleen, kallistaa päätään, kallistaa toiseen suuntaan ja tarkkailee pihapiiriä. – Kopeuk, parvesta vastataan ja nauraa rätkätetään päälle, kuten tapana on. Tie selvä.

Aattoaamu ei Sompion kairassa oikeastaan valkene. Kahden pitkän pimeän väliin vain ilmestyy lyhyt, sinertävä hämärä. Juuri silloin jouluvieraat ovat katsoneet parhaaksi saapua.

Varovasti, muutaman tuumanpituisen askeleen kerrallaan ne tikuttavat rintamana hangen ylle ulottuvan kasvuston seassa lähemmäs.

Pysähtyvät, laskevat kopeekkansa uudelleen, tähystävät taas ympäristöä.

Korpista viis

- Kä-kä-kä-kää, johtaja älähtää, kun korppi lekuttelee ylitse rauhallisin siiveniskuin.

Korpista viis, siitä ei ole vaaraa. Ja vaaran pitää olla todellinen, jotta se saisi valkotakkiset vierailijat kääntymään jo miltei tarjolla olevan aterian ääreltä.

– Kopeuk. Eteenpäin ne kipittävät jättäen jälkeensä tuskin havaittavan uran.

Vielä muutama lyhyt pyrähdys ja koko parvi on suojassa pajupensaiden ja vaivaiskoivujen – juhlapöydän – alla.

Silmuja kuvun täydeltä

Vain vaivoin saattaa kuulla pienen pupelluksen äänen, kun ne ryhtyvät popsimaan pensaston silmuja. Muutoin ruokailu sujuu ilman ääntäkään.

Välillä tähystys, pieni siirtymä seuraavaan pensaaseen ja lisää silmuja kuvun alle.

Sama toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

Vajaan tunnin päästä johtaja antaa merkin.

– Kopeuk, se ilmoittaa. Muu parvi laskee myös kopeekkansa ateriasta kiittäen, nousee siivilleen ja säklättää aaton hämärään jouluansa jatkamaan.

Riekko (Lagopus lagopus) eli metsäkana viihtyy kuusi- ja mäntymetsissä, ikikuusikoissa, soiden reunamilla, hakkuuaukeilla ja teiden reunamilla.

Talven lähestyessä ja lumen peittäessä aluskasvillisuuden se siirtyy koivikkoisille alueille, mm. vaaroille ja pohjoisessa tuntureiden alarinteille. Lapissa ja paikka paikoin Itä-Suomessa ei ole lainkaan harvinaista, että 6–8 -jäseniset poikueet hakeutuvat jopa asutuskeskuksiin ja talojen pihoille.

Riekko kuuluu muiden metsäkanalintujen tavoin hiljaisiin maalintuihin. Sen ääntely on harvakseltaan kuuluvaa kopek-kopek -nakuttelua, lukuun ottamatta äkillistä pakolentoon pyrähtämistä, jolloin lintu päästää äänekkään ka-ka-ka-ka-naurusarjan. (Lähde: Wikipedia)

Kuvat ja kuva-animaatio:
Ilpo Kiuru

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake