Sitä saa mitä tilaa

A. Nenäkäs

 4.2.2008

Kansanedustaja Tanja Saarela (kesk.) on suivaantunut siitä, että hänen entinen erityisavustajansa kutsui häntä entiseksi alusvaatemalliksi. Jatkosuivaantumisen ja ahdistelusyytösten pelossa A. Nenäkäs ei uskalla kysyä, onko kyseessä kollegiaalinen solidaarisuus vaiko sisälukutaidon kehittymättömyys, että Saarela kohdisti suivaantumisensa erityisavustajan sijaan tätä siteeranneeseen bloggaajaan.

"Kyse oli siitä, ettei Karpelaa ole otettu ihan valtiomiestason vaikuttajana ensi alkuun, ihmisellä kun oli alusvaatemannekiinin ja missin tausta", siteerasi MTV3:n Timo Haapala blogissaan ex-Karpelan ex-avustaja Seija Turtiaista (kesk.). Selitys liittyi eduskunnan ahdisteluihin, joista Saarela iltapäivälehdissä antoi ymmärtää saaneensa osansa ja totesi, että "kaikenlaista tulee vastaan".

Kun nyt politiikan bloggaaja näin ikävästi siteerasi, niin siitäpä Saarela omassa blogissaan riekkumaan, että onko Haapalalla salainen lista nuoruudessa tehdyistä kesätöistä? Ja etteikö Saarela muka olisi kelvollinen kommentoimaan alusvaatemallitaustansa vuoksi eduskunnan ahdistelututkimusta? Ynnä kaikkea muuta vielä perään.

Nenäkäs ei ota kantaa siihen, mitä kukin on nuoruudessaan tehnyt ja saa tehdä, mutta ihmettelee vain itsekseen, että kukahan se tuon alusvaatemallin uran oikein taas ottikaan esille? Lipsahtiko eduskuntatalon ikkunasta lennätetty likasanko vähän väärään osoitteeseen?

Sitäkin voi toki miettiä, että ihanko vain politiikan toimittajien ilkeydestä johtuu, ettei uutisjulkisuudessa kovin korosteta Saarelan saavutuksia politiikan areenoilla? Ehkä vastauksen saamme lukea joskus iltapäivälehden haastattelusta.

Myös toinen lempeää ja sympaattista julkikuvaa vaaliva kansanedustaja antoi viikonloppuna uskottavia lausuntoja. Nimittäin sosialidemokraattipuolueen puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta, joka ilmoitti jättävänsä ensi kesänä tehtävänsä henkilökohtaisten syitten takia.

Puoluesihteeri oikein korosti ja alleviivasi, että mistään "puoluesihteerin uhraamisesta" vaalitappion jäljiltä ei ole kyse. Eikä tietty olekaan silloin, kun itse on rasvannut saranat ovesta, jonka itse itselleen avaa. Puoluepuheenjohtajansa Eero Heinäluoman henkilökohtaisena rakkikoirana toiminut, porvariyhteistyön kauhukuvia presidentinvaaleista saakka maalannut Feldt-Rantahan sai vaaleissa juuri sitä, mitä tilasi.

Viime päivinä puoluesihteerin solmuruoska on heilunut "omaa pesää likaavien" puoluetovereitten yllä siihen malliin, että mielessä onkin ollut, kuinka Heinäluoma uskaltaa katsoa tämän kampanjan loppuun saakka? Onneksi tosin hänelle, demaripuolueen kokousvaltaa käyttävät piirisatraapit sentään toimivat arvattavammin, kuin demokraattisten kansanvaalien epämääräinen äänestäjäjoukko.

Henkilökohtaisesti Nenäkäs iloitsee Feldt-Rannan päätöksestä sen verran kuin kuluu itseltä saadun vedonlyöntivoiton lunastamiseen ja kulauttamiseen. Tuli nimittäin pian vaalien jälkeen todettua, että demarien puoluekokouksessa lähtee sitten puoluesihteeri. Veto taasen oli pakko lyödä itsensä kanssa vain siksi, että Nenäkkään ystäväpiiri on poliittisesti valistunutta joukkoa, josta kukaan ei näin itsestään selvästä asiasta ryhtynyt vetoa lyömään.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta