Reino Summanen:

Vaalit uusiksi tulos tai ulos-periaatteella

 25.4.2008

Sinivihreä hallitus opetti kuluneella viikolla, miten asioita saadaan aikaiseksi. Jopa parlamentaarisesta vaalitoimikunnasta tulee ulos käyttökelpoinen mietintö, kun se tilataan tulos tai ulos -periaatteella. Tällaista ei ole tapahtunut tällä rintamalla 40 vuoteen.

Tulosta syntyi kun hallituspuolueet rajasivat eduskuntavaalien uudistamiseksi asettamansa kahdeksan puolueen toimikunnan toimeksiannosta pois kaikki muut vaihtoehdot, paitsi koko Suomen kattavan vaalialuejärjestelmän.

Se oli fiksusti tehty, koska kaikki aikaisemmat yritykset olivat kaatuneet pohjattomiin pohdiskeluihin ja loputtomiin väittelyihin lukemattomien vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista.

Viimeksi eduskuntavaalien suhteellisuuden parantaminen haudattiin Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen asettamassa Vaalitoimikunta 2000:ssa. Yhteinen nimittäjä sen ja aikaisempien työryhmien epäonnistumisille on ollut äärimmäisen poliittisen yksituumaisuuden hakeminen.

Se on ollut erityisen tärkeää SDP:lle, jolle yksituumaisuus on tarkoittanut samaa kuin kompromissi ruotsalaisille: kaikki ratkaisut kelpaavat, kunhan se on meidän esittämämme.

Seitsemän puoluetta kahdeksasta oli yhtä mieltä eduskuntavaalien uudistamisesta yhden valtakunnallisen vaalialueen pohjalta. SDP ei tätä hyväksynyt, vaikka hyväksyi mietinnön kaikki muut olennaiset kohdat äänikynnyksineen ja vaaliliittokieltoineen.

SDP lähti toimikuntaan edellisessä toimikunnassa omaksumallaan kannalla uudistaa vaalit vaalipiirejä muuttamalla, ja joutui ulos parin kokouksen jälkeen. Puolueen kanta ei muuttunut, vaikka aluksi samaa mallia kannattanut RKP:kin tuli yhden vaalialueen kannalle.

Kynnyksissä isot erot

Vaalitoimikunnan mietintöä muokataan nyt lakiesitykseksi oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) johdolla. Brax tekee varmasti parhaansa saadakseen myös äänikynnyksiin vastalauseensa jättäneen RKP:n lakiesityksen taakse.

Vihreillä on myös omakohtaista kokemusta nykyisen vaalijärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta. Puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg sai viime kevään vaaleissa 7 800 ääntä, mutta eduskuntapaikka jäi haaveeksi, koska puoleen Pohjois-Karjalassa saamat äänet eivät riittäneet 14,3 prosentin piilevän äänikynnyksen ylittämiseen.

Jos Brax onnistuu urakassaan, vuoden 2015 eduskuntavaalit käydään aivan uusin pelisäännön. Kunkin puolueen koko maassa saamat äänet lasketaan yhteen ja muutetaan eduskuntapaikoiksi. Äänestys tapahtuu edelleen nykyisissä vaalipiireissä ja myös niissä puolueet saavat paikkoja äänimääränsä mukaisesti, kuten tähänkin saakka ovat saaneet.

Nykyisen järjestelmän heikkoushan on siinä, että suhteellisuus vaalipiireissä kyllä toteutuu, mutta ei enää eduskunnassa.

Vaalipiireistä on tullut kovin erikokoisia maassamuuton vuoksi. Kynnys päästä eduskuntaan muuttotappioista kärsivissä vaalipiireistä on noussut vaali vaalilta, kun taas muuttovoittoisissa vaalipiireissä kynnys on madaltunut niin, että viime vaaleissa eduskuntapaikka heltisi Uudeltamaalta 2,8 prosentin ääniosuudella.

Pienet voittavat…

Braxin omaa puoluetta vaaliremontti auttaisi melkoisesti. Vaalityöryhmän vuoden 2007 eduskuntavaalien pohjalta tekemässä laskuharjoituksessa Vihreät olisivat saaneet ryhmän ehdottamassa aluemallissa kaksi lisäpaikkaa, eli 17 paikkaa.

Vielä enemmän uudesta vaalitavasta hyötyisivät Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset, joka olisivat molemmat saaneet kolme lisäpaikkaa, eli 10 ja kahdeksan kansanedustajaa.

Pienistä puolueista vain RKP olisi jäänyt ilman lisäpaikkoja, mikä selittyy sillä, että puolueella oli ehdokkaita vain neljässä yhteensä 14 vaalipiiristä.

RKP ei usko mahdollisuuksiinsa saada lisäkannatusta tai edes riittävää määrää ehdokkaita nykyistä useammasta vaalipiiristä ja haluaa siksi kolmen prosentin valtakunnallisen äänikynnyksen toimikunnan ehdottaman 3,5 prosentin sijasta.

Jos valtakunnallinen kynnys hallituksen neuvotteluissa alenee kolmeen prosenttiin, RKP tyytyy 10–12 prosentin vaalipiirikohtaiseen kynnykseen. Se tarkoittaisi sitä, että siinä vaalipiirissä, jossa puolue ylittäisi kynnyksen, se saisi paikan eduskuntaan, vaikka valtakunnallinen kynnys ei ylittyisikään.

Jos valtakunnallinen kynnys ei alene, RKP haluaa lakiin pykälän, jonka mukaan puolue pääsisi valtakunnalliseen äänten laskentaan, jos piirikohtainen kynnys ylittyisi yhdessäkin vaalipiirissä. Siihen RKP pystyy kepeästi vielä monet vaalit Vaasan vaalipiirissä, jossa sen kannatus on yli 20 prosenttia.

…ja isot häviävät

Braxia sitoo hallituksen päätös, että hallitus antaa oikeusministeriön toimikunnan ehdotuksen pohjalta sorvaaman lakiesityksen eduskunnalle vain yksimielisenä esityksenä. Brax lupasi sellaisen eduskunnalle jouluun mennessä, vaikka näyttää aika selvältä, ettei RKP lähde mukaan esitykseen, jos valtakunnallisen kynnys ei laske kolmeen prosenttiin.

Jos Kokoomus ja Keskusta – jotka muuten menettäisivät uudistuksessa neljä paikkaa viime vaaleihin verrattuna – suostuisivat kolmeen prosenttiin, RKP voisi vastineeksi luopua vaalipiirikohtaisesta kynnyksestä.

Siitä kiinni pitäminen on hätävarjelun liioittelua tilanteessa, jossa Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatitkin ovat valmiita hyväksymään pelkän kolmen prosentin valtakunnallisen kynnyksen, jotta vaalilaki saataisiin uudistettua sellaiseksi, että jokainen ääni olisi yhtä arvokas, oli se annettu missä tahansa päin Suomea.

Braxin soisi onnistuvan hankkeessaan myös siksi, että Vihreiden saavutukset hallituksessa ovat jääneet hämärän peittoon myös sen omalle kenttäväelle. Cronberg onkin jo kääntynyt saavutukseksi senkin, että istumalla hallituksessa puolue pystyy estämään vesivoiman uusrakentamisen Suomessa. Jos puolue joutuisi oppositioon, hallituspuolueiden sopimus koskiensuojelulain muuttamisesta vain hallituksen yksimielisellä päätöksellä raukeaisi.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta