Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen Korhosemme

Alluvaari

 4.6.2008

Tämän tarinan otsikko on katekismuksesta, siitä jokaisen rippikoulun käyneen aapisesta, joka opastaa Suomen nuorisoa oikealle tielle ja auttaa ymmärtämään maailman menoa. No, ei se tietenkään sanatarkasti ole katekismuksesta, mutta melkein kuitenkin ja ajatuksellisesti ihan tismalleen.

Katekismukseen sisältyvässä Herran rukouksessa tuo pyyntö esitetään muodossa "anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme", ja Martti Lutherin Vähäkatekismus puolestaan selittää, että tuo jokapäiväinen leipä on mm. tarvitsemamme ravinto, vaatteet, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, terveys, järjestys ja muu sellainen. Siis kaikki se, mitä Kepu parhaimmillaan tarjoaa.

Kyllä siihen siis Jarmo Korhonenkin sisältyy. Liittyyhän häneen paljon ja moninaista hyvää: Keskusta on saanut mitä ansaitsee ja hauskaa on muillakin. Suomesta on kehkeytynyt menestyvien maakuntien liittovaltio ja eduskuntaan on rahoitettu kelpo porukkaa pyyteettömällä rahalla. Viisaat päätökset on tehty Kepun puoluetoimistossa, mutta tasapuolisuuden, ja vaalisalaisuuden nimissä puoluejohdon tietämättä.

Varmuuden vakuudeksi Jarmo Korhonen piti oikein tiedotustilaisuuden siitä, mistä hän ei tiedä mitään. Niinpä onkin aivan loogista, ettei hän myöskään tiedä, miksi hänen pitäisi erota puoluesihteerin tehtävästä sellaisen asian vuoksi, josta hän ei tiedä mitään.

Toivokaamme siis, että Keskustan puoluekokous antaa meille meidän jokapäiväisen Korhosemme myös tulevaksi puoluesihteerikaudeksi. Hän sopii myös poliittisille kilpailijoille paremmin kuin esimerkiksi Kimmo Tiilikainen, jonka karismasta puuttuu lystikäs henkseleitten paukuttelu.

Nyt kun on päästy hyvään alkuun puoluekokousten henkilövaalitoiveissa, niin jatketaan. Seuraavaksi pyydämme, että anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen Tuomiojamme. Mies, joka itse tietää olevansa viisaampi kuin muut, ei voi olla väärässä. Juuri sellainen tekee sosialidemokratialle hyvää.

Erkki Tuomiojan olemus ja maailmankatsomus kirkastaa demareitten ja porvareitten välistä rajaa, niin ettei vuotovaara ainakaan siihen suuntaan lisäänny, jos hänet valitan puheenjohtajaksi. Tätä politiikan harmaata aluetta on viime vuosina useinkin kammoksuttu, ja jos siitä päästään Tuomiojalla eroon, niin hyvä on.

Valtakunnan intelligentti Paavo Lipponen on tosin sanonut, ettei SDP:n puheenjohtajaksi sovi yli viisikymppinen mies, vaan tarvitaan nuorta naista. Mutta Paavo, jos kuka, on jäävi puhumaan tästä asiasta. Siis Tuomioja satavuotisen sosialidemokratian harmaaksi toteemiksi.

Kesän suurista puoluekokouksista kolmas pidetään Tampereella 13.-15. kesäkuuta. Sielläkin valitaan puoluejohto, mutta Alluvaari ei käy tässä kokoomuslaisia neuvomaan. Kyllä sinne kokoontuva katainen kansa osaa itse piirtää puheenjohtajaehdokkaan nimen lappuun. Onhan sitä jo edellisessä puoluekokouksessa harjoiteltukin.

Näillä asetelmilla politiikan kokonaiskuva ei näytä hullummalta. Ei siitä ainakaan mahdollisuuksia puutu näin porvarin näkökulmasta katsottuna. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka Alluvaari saakin naureskelle katsomosta käsin, niin liian monilta klovneilta ja komeljanttareilta pitäisi politiikassa kuitenkin välttyä. Muutoin saattaa koko teatteri leimautua komedia-areenaksi.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta