PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Kolumnit 

Yleisurheilumme pääkatselmus Kalevan kisat kaipaa kehittämistä

Hallintoreviisori

 28.7.2008


Viikonvaihteessa pidettiin Tampereen Ratinan stadionilla Suomen yleisurheilumestaruuskisat eli Kalevan kisat. Yleisurheilu on ollut kautta aikain menestyksellisin olympialajimme. Yleisurheilun harrastua ja taso puhuttaa vuodesta toiseen. Niin nytkin.

Viime aikoina on puhuttu myös Kalevan kisojen ilmeestä ja järjestämiseen liittyvistä seuratason kysymyksistä sekä vastuista. Hallintoreviisori välittää tässä kolumnissa kentän ääntä, ei yksin omia näkemyksiään.

Ensimmäiset varsinaiset yleisurheilun Suomen mestaruuskisat pidettiin Tampereella vuonna 1907. Naisten omat ensimmäiset viralliset SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1945. Vuodesta 1959 lähtien naiset ja miehet ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa.

Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) oli aluksi yleisurheilun SM-kisojen järjestävä organisaatio. Nykyisinhän järjestämisvastuun kantaa järjestävän paikkakunnan vastaava yleisurheiluseura tai seudun yleisurheiluseurat yhdessä.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti vuonna 1909 kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan. Malja oli ensimmäisen kerran palkintona vuoden 1910 SM-kisoissa. Suomen Urheilulehti uutisoi vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä seuraavan vuoden 1916 kisoista otsikolla Kalevan kisat. Mutta vasta vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisoissa yhteydessä Suomen Urheiluliitto (SUL) virallisti Suomen yleisurheilumestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin muuten Urho Kaleva Kekkonen.

Urheilulehti (=Suomen Urheilulehti aiemmin) käsitteli viime viikon numerossaan (24.07.2008) näyttävästi Kalevan kisoja otsikolla Kalevan kisat ovat tiensä päässä ja vaati Kalevan kisoja remonttiin.

Urheilulehti esitti mallin kisojen kehittämisestä. Idea ei sinänsä aivan uusi ole. Hallintoreviisorikin on itse ollut useissa Kalevan kisoissa siellä vihernurmikolla tuomari- ja toimitsijatehtävissä ja kisojen tulevaisuus on huolettanut monia kenttätason toimijoita.

Urheilulehti esittää, että jokaiseen lajiin voitaisiin rakentaa vahva kansainvälinen tausta. Tämä nostaisi kisojen tasoa ja kääntäisi osallistujamäärät nousuun ja jo alkuerissä riittäisi tasoa ja määrää. Eli Kalevan kisat olisivat jatkossa avoimet yleisurheilun Suomen mestaruuskisat.

Hallintoreviisori kannattaa ehdotusta ja toivoo, että Urheiluliitto ottaisi vakavasti Kalevan kisojen kehittämisen työn alle. Urheilulehti kiteyttää ehdotuksensa hyvin: "Tehdään Suomesta maa, johon kaikki tulosrajojen perässä rimpuilevat eurooppalaiset yleisurheilijat haluavat heinäkuun kriittisinä hetkinä tulla."

Kalevan kisojen kehittämisellä saataisiin tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Saataisiin taas kisojen osallistujamäärät kasvamaan kotimaassa ja ainakin yhdet kovat kansainväliset kisat vuosittain Suomeen.

Moni on kysellyt Hallintoreviisorin tavoin, että missäs ne perinteiset HKV:n Maailman kisat eli GP-kisat ovat. GP-kisojahan ei ole ollut Helsingissä muutamaan vuoteen, koska kisat eivät taloudellisesti olleet enää mahdollisia.

Samaan aikaan olemme voineet katsoa tv:stä tai kokea paikanpäällä Oslossa Bisletillä Kultaisen liigan kisat ja Tukholmassa Super GP-kisat eli DN-gaalan maailman parhaimmilla yleisurheilijoilla. Monesta pitkän linjan yleisurheilutoimijasta tuntuu tämä kehitys jotenkin hämmentävältä ja raskaalta: Mihin Pohjoismaiden ylivoimaisesti paras yleisurheilumaa Suomi on vajoamassa?

Eikä kysymys ole huipputason kansainvälisten kisojen järjestämisestä vuosittain Suomessa, vaan näköpiirissä olevasta uhasta, että vapaaehtoiset seuratoimijat vähenevät uhkaavasti. Se taas on uhka koko Suomen yleisurheilun tulevaisuudelle.

Urheiluliiton ja seurojen vuoropuhelun on oltava jatkossa aidompaa, eikä ylhäältä yksinomaan johdettua. Tällaista kantautuu yhä useammin Hallintoreviisorin korviin.

Suurin mielenkiinto ensi viikolla alkavissa Pekingin kesäolympiakisoissa kohdistuu edelleen Suomessakin yleisurheiluun, vaikka mitaliodotuksia Suomella toki on muissakin lajeissa. Yleisurheilu on Pekingin kisoissa osallistuvien urheilijoiden määrällä mitattuna suurin laji. Kisojen lajikohtainen aikataulu selviää linkistä http://en.beijing2008.cn/schedule/

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake