Poliittisia puhe- ja haastattelupäästöjä

Hallintoreviisori

 26.9.2008

Hallintoreviisori keskittyy listamaan eräitä viime aikojen poliittisia puhe- ja sanapäästöjä, joiden noteeraus ja arvostus ei ole saanut erityisempää vastakaikua.

Listan kärkeen nousee ehdottomasti kepun puoluesihteeri "veli" Jarmo Korhonen. Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen olivat hädin tuskin ehtineet tavata työmarkkinajärjestöt, kun Jarmo Korhonen suusta pääsi päästö palkankorotusten jäädyttämisestä ja laajan niin sanotun yhteiskuntasopimuksen tekemisestä pikaisesti.

Korhonen esitti, että yhteiskuntasopimusta alkaisivat muokata keskeiset työmarkkinajärjestöt, EK ja maan hallitus. Opposition Korhonen pitäisi informoituna neuvottelujen kulusta.

Pääministeri Vanhanen hädin tuskin pystyi pidättelemään hämmennystään ja kuittasi Korhosen ehdotukset lyhyesti: "Hänellä on tapana aina lyödä lekalla silloin, kun jotakin sanoo", Vanhanen sanoi. Lekalla hyvinkin, kun viime vuonna työmarkkinoilla syntyi pitkäkestoisia työehtosopimuksia aina vuoden 2010 puolelle.

Yhtä vaivaantunut oli valtiovarainministeri Katainen. "Hallitus haluaa vakauttaa, ei lietsoa paniikkia. Meillä vasta oli hyvä neuvottelu työmarkkinaosapuolten kanssa", Katainen ihmetteli Korhosen puheita.

Katainen toivoi, että keskusta kävisi aiheesta sisäisen keskustelun. "Pidän erittäin huonona tällaista irtiottoa. Keskustassa pitäisi keskustella, voidaanko edes vaalien alla vetää näin eri suuntiin."

Mutta eivät puoluesihteeri Korhosen syyskuun päästöt tuohon jääneet. Jo aiemmin syyskuussa hän ehti Keskipohjanmaa-lehdessä ehdottaa, että puolueille maksettaisiin kunnallista puoluetukea valtuustopaikkojen mukaisessa suhteessa. Sopiva tukisumma valtuutettua kohden olisi vaikkapa tuhat euroa.

Täh! Ja perustelut lienevät olleet Korhosella nämä: Kepulla on tällä hetkellä noin 4 400 kunnanvaltuutettua ympäri Suomea, joten Korhosen mallilla kepu saisi tukea 4,4 miljoonaa euroa. Demarien tuki olisi 2,6 miljoonaa ja kokoomuksen 2 miljoonaa. Että sillä tavalla. Luonnollisesti Korhosen ehdotusta ei kannatettu ja ehdotus tuli "taivaan lahjana" perussuomalaisten kuntavaalityöhön.

Perussuomalaisten kuntavaalikampanjan avauksessa oli myös löysää poliittista populistisista verbaaliakrobatiaa liikkeellä lukumääräisesti enemmän kuin "veli" Korhonen on ehtinyt omia päästöjään päästää esim. kuluvan vuoden aikana. Puheenjohtaja Soini uhosi, että vasemmiston ja kepun on syytä pelätä ja, että kokoomus pääsee vähemmällä.

Soinin mukaan Perussuomalaisten on haastettava kunnissa nimenomaan Keskusta, jonka kannattajakunnassa on runsaasti tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Ehtipä Soini aiemmin nimittää omalla tyylillään kepua aluepolitiikan nahjukseksi. Perussuomalaiset saavat kuntavaaleihin satoja ehdokkaita lisää edellisiin vaaleihin nähden.

Julkaistut mielipidemittaukset askarruttavat vuosikymmeniä näitä tutkimuksia seurannutta Hallintoreviisoria. Nyt molemmat johtavat tutkimuslaitokset TNS–gallup ja Taloustutkimus Oy muuttivat tilastollista laskentatapaansa kesken vuotta.

Helsingin Sanomain aiemmissa tutkimuksissa kysyttiin, mitä puoluetta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Ehtipä lehti julkaista kesäkuussa sekä eduskuntavaali- että kuntavaaligallupin. Eduskuntavaaligallupissa kokoomus oli suurin ja kuntavaaligallupissa kolme suurinta puoluetta lähes tasoissa.

Hallintoreviisoria askarruttaa se, että kun yhdistetään saatu haastattelutulos ja edellisten kuntavaalien tulos, siinä syntyy mielenkiintoisia päätelmiä. Jos demareiden kannatus viime kuntavaaleissa oli yli 24 % ja nyt julkaistussa molempien tutkimuslaitosten mittauksissa n. 22 %, niin yksinkertaisella aritmetiikalla itse haastattelussa demareita on kannattanut n. 20 % vastaajista.

Vastaavasti Perussuomalaisten ja kokoomuksen kohdalla molempia on itse haastattelussa kannattanut suurempi osuus, kuin julkaistu kannatusprosentti. No vaalit neljän viikon päästä näyttävät, oliko Hallintoreviisorin tilastollinen pohdinta aiheellista.

Palataanpa taas otsikon aiheeseen. Suurimman oppositionpuolueen osalta yritetään päinvastoin varjella uutta kokematonta puheenjohtaja Jutta Urpilaista, ettei tulisi löysiä poliittisia päästöjä. Hallintoreviisori jo edellisessä kolumnissaan kiinnitti huomiota, että ex-puheenjohtaja Eero Heinäluoma on ottanut vastuulleen demarien ulkopolitiikkaan liittyvät puheet ja lausunnot.

Kukas esimerkiksi ensimmäisenä demareista kommentoi ulkoministeri Alexander Stubbin ja puolustusministeri Jyri Häkämiehen näkemystä sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen olemassaoloa tämän päivän muuttuvan maailman ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidossa.

Toinen esimerkki Urpilaisen varjelemista politiikan päästöistä oli demareiden varjobudjetin julkistamistilaisuus. Paikalla olleiden mukaan Urpilainen istui tilaisuudessa sivuroolissa, kun eduskuntaryhmän johto hoiti median edustajat. Urpilainen ehti kuitenkin päästää löysiä kehottomalla hallituspuolueiden edustajia tutustumaan demareiden julkistamaan vaihtoehtobudjettiin, josta selviää puolueen kristallinkirkas talous- ja veropoliittinen linja.

- SDP haluaa Urpilaisen mukaan keventää työn verotusta.

Anteeksi Hallintoreviisorin ihmetyksen ääni. Mitähän siellä valtiovarainministeri Kataisen budjetissa ensi vuonna tältä osin tehdään? Ettei vain juuri kevennettäisi työn verotusta?

Kuntavaalit ovat neljän viikon päästä. Kokoomuksen ehdokasmäärä kasvoi lähes 20 prosenttia suhteessa vuoden 2004 vaalien ehdokasasetteluun. Se on hyvä merkki.

Kokoomus on saanut paljon huomiota julkistetusta puolueen vaalimainoksesta ja saanee aikaan keskustelua nyt julkistettavasta kuntavaaliohjelmastaan. Kokoomuksen nettisivujen ilmeen uudistaminen on saanut myös hyvää palautetta.

Tulossa oleva uusi palvelu "Viestivahti", jonka avulla voi lukea teksti- tai videomuotoisen uutisen reaaliajassa, on Hallintoreviisorin mieleen. Siinähän tulevat samalla kaikenlaiset politiikan päästöt tiedoksi myös kilpailijapuolueilta.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta