Kunnallisvaalien alusviikoilla ei kaikilla hermot pidä, osa II

Hallintoreviisori

 20.10.2008

Hallintoreviisori jatkaa edellisessä kolumnissaan aloittamaansa politiikkojen ja puolueiden revisiointia. Näyttää siltä, ettei kaikilla hermo pidä syystä tai toisesta.

Aloitetaan hallitusveljistä, kepusta. Lähes puoluesihteeri Jarmo Korhosen tasolle löysissä puheissaan ja kirjoituksissaan on viime aikoina yltänyt ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen. Väyrysen näkemyksistä saatiin konkreettinen esimerkki hänen Helsingin Sanomain kirjoituksestaan 15.10.2008:

"NATO ei ole ytimeltään humanitaarista apua antava tai pelastuspalveluja tarjoava järjestö. Se on sotilasliitto, mutta se ei tarjoa enää samanlaista kollektiivista turvallisuutta kuin kylmän sodan kaudella", Väyrynen arvioi kirjoituksessaan.

"080808 ei ole käännekohta maailmanpolitiikassa eikä edes oman maanosamme kehityksessä", Väyrynen jatkoi polemisointia.

Monet näkivät Väyrysen kirjoituksessa arvostelua suosittua ulkoministeri Alexander Stubbia (kok.) kohtaan. Myöhemmin Väyrynen jatkoi toisessa mediassa polemisointia ja arvosteli nk. suurlähettiläskokouksen antia ja Stubbin suurlähettiläiltä pyytämiä näkemyksiä ulkopolitiikasta ja maailmanmenosta.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) melko pian Väyrysen manööverien jälkeen ilmoitti tukevansa ulkoministeri Stubbia. Väyrynen "irroitteli" Hallintoreviisorin käsityksen mukaan polemisoinnissaan ohi sovitun nykyisen hallitusohjelman NATO–kannoissaan.

Muussa arviossaan Hallintoreviisori tukeutuu – kuinkas muuten - savolaiseen arvioon. Nimittäin europarlamentaarikko Lasse Lehtinen (sd.) käsitteli viikonvaihteen Ilta-Sanomissa (18.10.2008) kolumnissaan yksinomaan Väyrystä otsikolla "Vanhan liiton mies".

Lehtisen kolumnissa oli - etten sanoisi - selvää tekstiä Paavo Väyrysestä. "Paavo Väyrysen väitöskirja täyttää kaksikymmentä vuotta. Väitöksen johtopäätös oli, että Neuvostoliitto on ikuinen ja Euroopan kahtiajako säilyy entisellään. Berliinin muuri kaatui vuosi väitöksen jälkeen", Lehtinen kirjoitti.

Eivätkä Lasse Lehtisen sivallutukset tuohon rajoittuneet. "Euroopan liittovaltio on Väyryselle kauhistus. Mutta Neuvostoliitto on hänelle edelleen olemassa", Lehtinen jatkoi. Että semmoista.

Hallintoreviisori päätteli, että näin kuntavaalien alusviikoilla Väyrysenkin piti saada itsensä esille. Omien sanojensa mukaan Väyrynen tähtää Keminmaan valtuustossa – ei sen enempää kuin vähempää kuin suoraan valtuuston puheenjohtajaksi. Valtuuston puheenjohtaja voi kuulemma paremmin sovittaa kokousajat ministerin aikatauluun sopiviksi. Keminmaan suunnassa Väyrysen kaavailut ja pyrkimykset eivät ole saaneet suurtakaan vastakaikua.

Mutta jatketaanpa sitten positiivisella asioiden puolesta toimimisen esimerkillä. Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari on jatkanut johdonmukaisesti vuosikausia Suomen jäsenyydestä NATO:ssa antamiaan lausuntoja.

- NATO:sta haluan antaa samanlaisen vastauksen, jonka olen aina antanut. Me olemme länsimainen demokratia ja jos joku väittää toista, niin astukoon esiin. Suomen brändille on edullista olla mukana siellä, missä päätetään maailman asioista, Martti Ahtisaari kertoi lauantain Iltalehdelle Lontoossa.

Ahtisaaren Nobel –palkinto on ollut kiusallinen monelle demarivaikuttajalle ja puolueessa näkyvällä paikalla toimivalle. Presidenttikaudellaan Ahtisaari noudatti omaa länsimaista vapaata ajattelua ja linjaa. Monet näkyvät demarit sanoutuivat irti Ahtisaaren linjasta. Olipa eräitä tahoja demarileirissä, jotka Ahtisaaren presidenttikauden jälkeen halusivat palauttaa puolueen maineen ulkopolitiikassa. Asia kulminoitui sitten demarien vuoden 1999 puoluekokouksessa jäsenäänestysvaatimukseen, jolla Ahtisaari pelattiin pois pelistä.

Demarien hermostuneisuus on kasvanut vaalien alusviikoilla lakipisteeseensä. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoi nyt viikonvaihteessa osuvasti. "Tähän hetkeen sopii huonosti vasemmistopuolueiden pahasti poukkoileva talouspolitiikka, jossa yhtäältä luvataan tukea hallitukselle, toisaalta pelotellaan ihmisiä ja kuitenkin esitetään ylisuuria lupauksia."

Mitä puhuikaan demarien puheenjohtaja Jutta Urpilainen menneellä viikolla eduskunnan perusterveydenhuollon tason turvaamista koskeneessa välikysymyskeskustelussa? "Pääministerin vastaus on kuitenkin ollut tyly: turha odottaa liikoja. Hallituksen päähuoli on, ettei kuntalaisilla synny liikoja odotuksia näiden epäkohtien korjaamiseen. SDP:n vaihtoehto on vastuullinen ja oikeudenmukainen. Tästä tosiasiasta hallitus ei pääse eroon. Väitteet edesvastuuttomuudesta hallitus voi esittää omalle peilikuvalleen."

Perjantaina 17.10.2008 julkistettiin viimeisin puolueiden kunnallisvaalikannatusta koskeva MTV3:n uutinen. Sen mukaan demareiden kannatus olisi jopa laskenut vaalitaistelun aikana. Demareille tuli hätä perjantaina. Urpilaisella oli edessään Tv-haastelu TV1:ssä lauantaina. Nyt oli ääni kellossa muuttunut. Urpilainen tarjosi hallitukselle yhteistyötä demareiden luottamusvarjobudjetin tiimoilta. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa muutamaa päivää aikaisemmin samainen puheenjohtaja Urpilainen ruoski hallitusta, eikä yhteistyöstä ollut puhettakaan.

Mantran tavoin Hallintoreviisori ihmettelee demareiden politiikan muuttumista räksytys- ja jopa nalkutuspolitiikaksi edellisen puheenjohtaja Eero Heinäluoman aikana. Tätä tapaa on jatkanut uusi kokematon puheenjohtaja. Eipä ollut ihme, että hallituksen keskeiset ministerit suhtautuvat Urpilaisen yhteistyötarjoukseen vaalien alusviikolle kuuluvaan hermostuneisuuteen ja "helppoheikkipopulismiin"

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan demarit lähtivät myöhässä liikkeelle, sillä hallitus on toiminut jo. Hallintoreviisorin mukaan, jos demarit tosissaan haluavat vastuullista yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa, siihen tarjoutuu erinomainen tilaisuus vuoden 2009 valtion budjetin eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Hallintoreviisorille on vahvistunut käsitys, että Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen (kok.) toimivat reaaliajassa seuratessaan nyt kotimaan ja maailmantalouden tilanteen kehitystä.

--

Viikon päästä tiedetään, miten kuntavaaleissa kävi. Kaikkien kolmen tutkimuslaitoksen (TNS-Gallup, Taloustutkimus ja Research International) ennusteissa on ollut tähän saakka sama suunta: kepulle ja demareille ennustetaan haasteellisia vaaleja sekä Kokoomukselle, vihreille ja perussuomalaisille myötätuulta. Puoluekannatusmittauksia julkistettaneen vielä kuluvalla viikolla. Kokoomuksen jäsenmäärän ja nyt ehdokasmäärän kasvu johdonmukaisen hallituspolitiikan lisäksi ei ole huono lähtökohta vaaleihin, Hallintoreviisori tässä kolumnin lopuksi päättelee.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta