Raha ei kierrä
Finanssinurkka
SAMI JÄRVINEN, 11.12.2008
Deflaation näyttäessä yhä väistämättömämmältä vuonna 2009, moni on hämmästellyt ääneen ja itsekseen, että minne se kaikki valtioiden luoma raha ja pelastuspaketit oikein hukkuvat.
Periaatteessa näyttää siltä, että rahan tarjontaa on lisätty niin paljon kuin vain suinkin mahdollista ja normaalisti tämän tulisi johtaa inflaatioon, koska rahaa tarjotaan enemmän kuin talous- ja väestökasvu yhteensä tarvitsevat tasaisen hintatason säilyttämiseksi. Vastaus piilee rahan kiertonopeudessa (kuinka monta kertaa samaa rahaa käytetään esimerkiksi vuoden aikana kauppojen tekemiseen). Kiertonopeus on dramaattisesti alentunut finanssikriisin seurauksena. Ihmisten talletukset ja muuta kautta tulevat rahat pysähtyvät pankkeihin, eivätkä lähde lainoina ulos. Täytyy muistaa tämä asia, kun mietitään ketä pitäisi syyttää. Vika ei ole tavallisen tallettajan, sillä vaikka hän kuinka laman säikäyttämänä syytäisi rahaa kulutuksen sijasta pankkitalletukseen, niin nykyisen velkatalousjärjestelmän, jossa kaikki raha luodaan velkana, pitäisi huolehtia siitä, että talletukset lähtevät kiertämään uutena velkarahana, kun joku kuluttaja hinkuu uutta asuntoa, autoa tai kodinkoneita. Syypäitä ovat siis pankit, sillä ne tuleviin tappioihin varautuen pyrkivät kasvattamaan puskureitaan kestämään tulevat heikot vuodet. Pankkienkin syyllistäminen on toki turhaa, sillä ne toimivat vain oman tilansa ja toimialan sekä talouden tilan huomioiden rationaalisesti. Se, mistä niitä voisi ja pitäisi syyttää, on näiden kriisiä edeltäneiden kuplien, erityisesti asuntokuplan, luomisen edesauttamisesta. Nyt löysien ollessa jo pöksyissä, päättäjät ja viranomaistahot pyrkivät kaikin tavoin laimentamaan kuplan puhkeamisen vaikutuksia talouteen yrittämällä inflatoida velkaa pois. Rahan kiertonopeuden romahtaminen tekee nämä yritykset kuitenkin tyhjiksi (sivuhuomiona tässä kohdassa voi todeta, että Espanjassa tilanne suuren kierrossa olevan setelikannan ansiosta on paljon parempi kuin esimerkiksi Suomessa. Näitä vaikutuksista suuri osa ei kuitenkaan näy tilastoissa). Ohjauskorot ovat käytännössä jo nollilla Yhdysvalloissa, Japanissa olleet jo pitkään ja Euroopassakin jyrkästi laskevat. Tällä ei kuitenkaan ole sanottavampaa vaikutusta, sillä kiertonopeuden alenemisen vaikutus on ollut suurempi. Kun mennään deflaatioon, niin tällöin rahan hinta on reaalisesti edelleen korkea, vaikka korko olisi nolla. Näin ollen rahan painaminen tulee väistämättömäksi toimeksi, mikäli talouden spiraalia ei saada taittumaan rahapolitiikan keinoin. Nykyinen velkatalousjärjestelmä elää viimeisiä vuosiaan, niin suuriin ongelmiin se on globaalin talouden ajanut. Käsityksemme varallisuudestakin on kokonaan vääristynyt viime vuosikymmenten aikana. Ne maat, joita pidämme rikkaina, ovat itse asiassa köyhiä kuin kirkonrotat, silmämuniaan myöten veloissa. Listalla kärjessä ovat: Yhdysvallat, Japani, Italia, Saksa, Iso-Britannia. Sen sijaan maailman varakkaimmat maat tulevat idästä: Kiina, Arabiemiraatit, Singapore, Venäjä, Kuwait. Ainoa ns. länsimaa nettovarallisuuden listalla on Norja. Ihmeellisiä asioita on tapahtumassa seuraavalla vuosikymmenellä. Tervetuloa uuteen maailmanjärjestykseen.
|
Pääkirjoitus
