PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Kolumnit 

Kaikki menee päinvastoin

Finanssinurkka

SAMI JÄRVINEN, 5.2.2009


Koko finanssikriisin ja sitä seuranneen reaalitalouden lamautumisen ajan mediassa on esiintynyt koko joukko ennustajia ja guruja, jotka ovat esittäneet vakuuttavia ennusteita siitä, miten taloudelle, kiinteistömarkkinoille, osakemarkkinoille ja valuuttamarkkinoille ym. käy lähiaikoina.

Esimerkiksi tammikuu-ilmiö, joka tarkoittaa kurssien nousua voimakkaasti usein juuri tammikuussa, suorastaan tehtiin jo etukäteen medioissa joulukuun puolella ja alku näyttikin lupaavalta. Kuinkas sitten kävikään, tammikuusta tuli yksi kaikkien aikojen kehnoimmista ja helmikuukin käynnistyi heti laskuun.

Hieraisin silmiäni joulukuun lopulla kun kaikkien suomalaisten osakesijoittajien "isä", Erkki Sinkko, oli taas kaivettu muutaman kuukauden tauon jälkeen julistamaan osakkeiden ilosanomaa. Nyt oli kuulemma laitettava "armottomat ostot päälle".

No, varmaan ne osakkeet sieltä vielä joskus palaavat nousevalle uralle, mutta siihen asti varma myyntisignaali on, kun näitä guruja kaivetaan esiin tasaisin väliajoin. Tunnelmakin on lopulta vielä kaikkea muuta kuin pessimistinen, sopulit pelkäävät vain missaavansa seuraavan nousurykäyksen, eivät menettävänsä loppujakin.

Vaikeaa on ennustaminen ollut muillakin rintamilla. Valuutoissa dollarille povattiin jo loppua, mutta kesän jälkeen se on vahvistunut rajusti mm. euroa vastaan ja näyttää siltä, että vahvistuminen jatkuu euroalueen sukeltaessa yhä voimallisemmin lamaan.

Hyödykkeiden hintojen odotettiin vielä kesän kynnyksellä räjähtävän käsiin, mutta räjähdys olikin jo tapahtunut. Öljykuplan ilmat pihisivät uskomattomalla vauhdilla pistäen sekaisin mm. Venäjän.

Kiinteistömarkkinat ne vasta mielenkiintoiset ovatkin, koska ne koskevat kaikkia ihmisiä. Sielläkin puolella ennustukset ovat menneet pieleen ja Suomikin liittyi romahtajien joukkoon vuoden lopulla. Ostajat ovat nyt kädet taskussa kaikkialla.

Kiinteistömarkkinoiden ikävä puoli on likviditeetti. Markkinahäiriön sattuessa kaupankäynti kuivuu kokonaan ja sen käynnistää näissä talouden oloissa vasta pakkomyyntien alkaminen kuten Yhdysvalloissa on jo käynyt. Ne, joiden ei ole pakko myydä tai ostaa, jättävät kaupat tekemättä ja näin voi mennä monta vuotta.

Tuhannen taalan kysymys on nyt se, että lähteekö velkatalous uudestaan kasvuun vai olemmeko supistumisen tiellä. Hallitukset ja valtiolliset elimet ovat pistäneet kaikki toivonsa nopeaan luottomarkkinoiden käynnistämiseen talouden supistumisen pysäyttämiseksi.

Talouden toimijat, pankit, muut yritykset ja yksityiset ihmiset ovat kuitenkin toista mieltä. Velkaantumisen vähentäminen on voimistuvat trendi. Kaikki maksavat ylimääräisiä velkojaan pois minkä kynnelle kykenevät. Pankit eivät lainaa kuin niille, jotka eivät tarvitsisi. Velkaantumisen välttäminen on universaalia yksityisen sektorin puolella. Loppujen lopuksi tämä on toivottava trendi. Velkaa pitäisi käyttää vain tuottavien investointien rahoittamiseen, ei kulututtamiseen.

Luonto korjaa nyt erehdyksiään. Se ei tapahdu kivuttomasti, mutta on pidemmällä tähtäimellä välttämätöntä.

Kirjoittaja Sami Järvinen on kauppatieteiden tohtori ja hän on tehnyt väitöskirjansa raaka-ainejohdannaisten hinnoittelusta ja markkinainformaation hyväksikäytöstä.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake