Elvytystä ja politiikkaa politiikan päälle

Hallintoreviisori

 5.2.2009

Vuoden 2009 valtiopäivät on juhlallisin menoin ja puhein avattu. Eduskunnan kevätistuntokaudella maailman laajuinen taloustilanne ja hallituksen elvytystoimet sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ovat suurimman kiinnostuksen ja politiikan teon kohteina.

Missä äänestäjien luottamustilanteessa kevätistuntokausi sitten aloitetaan? Valtiopäivien avajaispäivänä julkistettiin kaksi puolueiden kannatusta mittaavaa tutkimusta.

Aamukahvin aikaan useimmat meistä politiikan aktiiviseuraajista hieraisivat silmiään valtakunnan päälehden uutissivun suurelle otsikolle "Keskustan kannatus alle 20 prosenttia".

No sitten puolenpäivän kirkonmeininkien aikaan Ylen teksti-tv:n uutiset otsikoivat "SDP on vajonnut vuorostaan alle 20 prosenttiin". Tuollaisen politiikan päivän "tulospalvelussa" oli vauhdissa pysymisen vaikeuksia itse Hallintoreviisorillakin, joka näitä tilastoja on omaksi harrastukseen kerännyt useiden vuosikymmenten ajan.

Ylen uutisessa kerrottiin jatkona, että SDP:n suosio on hiipunut 19,9 prosenttiin. Lukema on alin Jutta Urpilaisen puoluejohtajakaudella eikä puolue ole alittanut 20 prosentin "haamurajaa" kertaakaan Taloustutkimuksen mittauksissa ainakaan kolmeen vuoteen.

Hallintoreviisori olisi voinut valistaa, ettei omissa tilastomapeissa löydy demareille alle 20 prosentin kannatusta moneen vuosikymmeneen, jos aletaan perata kyselyjen tilastoja aina tuolta 1970-luvulta.

Tästä on hyvä jatkaa vakioluonteista demarien sisäisen tilanteen selvittelyä näin ulkopuolisin silmin toistamatta enää sitä mantraani kuin viittaamalla edelliseen kolumniini tapaus Eero Heinäluomasta. Heinäluoma sitten ilmoitti TV1:n ykkösaamussa tammikuussa, ettei lähde demareiden EU-vaaliehdokkaaksi. Hallintoreviisori ennakoi jo tuolloin, että Heinäluoman vastaus puoleen tai toiseen on demareille ja puheenjohtaja Urpilaiselle hankala. No, Liisa Jaakonsaari ehtikin samana päivänä syyttää Heinäluomaa pyrkimyksistä demareiden kukkulan kuninkaaksi.

Mitä tässä demareiden politiikan analyysistä sanoisi? Jyrki Katainen kirjoitti Turun Sanomien kolumnissa 3.2.2009 otsikolla "Euroopan mittavimpia elvytystoimia". Siinä hän totesi Suomi elvytti ensimmäisenä Euroopassa. Oppositio on väittänyt totuudenvastaisesti, että hallitus on elvyttänyt liian myöhään ja liian vähän.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä ja välittämistä, kirjoitti Katainen edelleen kolumnissaan. Toistaiseksi oppositio on tarjonnut vain Otto Wille Kuusisen propagandahallituksen auttavaa kättä, kirvoitti tilanne Kataisen toteamaan. Katainen kiteytti tuossa saman, mitä Hallintoreviisorin analyysin demareiden muuttuneesta politiikasta on ollut parin vuoden aikana.

Kolmen suurimman puolueen kannatuslukemat tilanteessa, jossa kokoomus on vetänyt viiden prosenttiyksikön kaulan demareihin ja kepuun, johtaa melkoisella varmuudella eduskunnan istuntokaudella monenlaisiin irtiottoihin. Miten veljet kepussa asian sitten "kestävät"?

Kepun puoluetoimistosta ja varapuheenjohtajatasolta on kuulunut hermostuneita mielenilmauksia, jossa kepun oma kannatuskehitys tunnutaan asetettavan edelle valtakunnan asioiden hoitamista. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei ole itse näitä puheenvuoroja käyttänyt.

Mutta jonkinlaista paineen kasvua on nähtävissä myös pääministeri Vanhasen toiminnassa. Miten muutoin voi ymmärtää sitä viime viikon lauantain (31.1.2009) myrskyä vesilasissa, joka syntyi puolustusministeri Jyri Häkämiehen TV1:n Ykkösaamussa antamasta lausunnosta EU-ulkoministerin valinnasta. Hallintoreviisori pahoin pelkää, että taisi Vanhenen ylireaktiossaan itse tehdä asialla ja Olli Rehnillle karhunpalveluksen.

Ja sitten lopuksi vielä tähän "Suomen turvallisuus ja puolustuspolitiikka 2009" -selontekoon ja sen eniten puhuttuun lauseeseen. Selonteon mukaan "on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen NATO- jäsenyyttä".

Kun kaikki osapuolet presidentti ja hallitus ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksyivät selonteon tekstin, Hallintoreviisori ihmettelee, miksi NATO-asiaa pitää vatvoa korkeimman ulkopoliittisen johdon toimesta valtiopäivien avajaispuheessakin ikään kuin perumalla selonteon kirjoitettua ja yhteisesti hyväksyttyä tekstiä. Tuollainen ei Hallintoreviisorin mukaan välttämättä anna johdonmukaista kuvaa ulkomailla ulkopolitiikan johtamista.

Hallintoreviisori yhtyy presidentti Tarja Halosen ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistön (kok.) näkemyksiin kiinnittää talouslaman aikana kasvavaa huomiota laman vaikutuksista kaikkein eniten kärsivien väestöryhmien toimeentuloon. Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä ja välittämistä, kuten Jyrki Katainen em. kolumnissa kirjoitti.

Muistetaan itse kukin politiikan retoriikkaa puheissa ja kirjoituksissa viljelevät politiikan toimijat ja seuraajat myös tämä. Hyvästä yhtenäisyydestä Hallintoreviisorin mukaan kertoo tämä nk. "sosiaali–tupo" sopimus työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta