Kommentti:

Selonteko kyllästyttää - kapakkako tilalle

REINO SUMMANEN, 14.2.2009

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) aloitti turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon esittelyn toteamalla sen saattavan jäädä lajissaan viimeiseksi. Sitä tuskin kukaan surisi.

- Hirveän raskastahan tämä on ollut siihen nähden, että pääosa eduskunnan lähetekeskustelusta käytetään väittelyyn kahdesta prosentista ja selonteon NATO-muotoilusta, Vanhanen joutui tunnustamaan pari tuntia eduskunnan keskustelua kuunneltuaan.

Toinen juttu onkin, miten nykyinen neljän vuoden rytmi rikottaisiin ja mitä sen tilalle laitettaisiin.

Eduskuntapuolueet näyttäisivät olevan jokseenkin yksimielisiä siitä, että selonteon turvallisuuspoliittisesta osasta voitaisiin keskustella vuosittain, mutta puolustusvoimain kehittämisestä ja määrärahoista olisi jatkossakin hyvä päättää vaalikauden ylittävässä rytmissä.

Neljä vuotta turvallisuusympäristön päivittämiselle on pitkä aika nopeasti muuttuvassa maailmassa, varsinkin kun muutokset näyttävät yhä useammin olevan vaikeasti ennakoitavissa. Tällä kertaa hallitukselle oli tuuria, kun Georgian sota ja häivähdys finanssikriisistäkin ehtivät selontekoon sen myöhästymisen takia.

Kokoomus goes kapakka

Turvallisuusympäristön nykyistä taajempaa tarkastelua ajaa erityisesti Kokoomus, joka haluaa paitsi lisätä ulkopoliittista keskustelua, myös arkipäiväistää sitä. Puolueen mielestä selontekojen nykyinen rytmi ei edistä tätä päämäärää, vaan pikemminkin kahlitsee keskustelua.

Rytminvaihdosta odotellessaan Kokoomus järjestääkin osana eurovaalikampanjaansa Kokoomus goes kapakka –kiertueen, jolla puolueen parhaimmat ulkopolitiikan osaajat jalkautuvat ulkoministeri Alexander Stubbin johdolla kapakkakansan pariin puhumaan ulkopolitiikkaa oluttuopin ääressä.

Se, missä muodossa vuosittainen turvallisuuspoliittinen keskustelu eduskunnassa käytäisiin, on vielä hakusessa. SDP:n Jutta Urpilainen esitti neljän vuoden välein laadittavaa turvallisuusstrategiaa ja kerran vuodessa annettavaa pääministerin ilmoitusta.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron selonteon lähetekeskustelussa pitänyt Ilkka Kanerva kannatti vuosittain eduskunnassa käsiteltävää laajaa ulko- ja turvallisuuspoliittista arviota. Hän kuitenkin tyrmäsi pääministerin ilmoituksen, koska sitä ei käsitellä eduskunnan valiokunnissa. Kanerva haluaa, että arvio ankkuroidaan parlamentaariseen päätöksentekoon sen sijaan, että siitä vain puhuttaisiin istuntosalissa.

Kuka lakkauttaa ensimmäisen varuskunnan

Vanhanen ei ottanut suoraa kantaa siihen, miten nykyinen tapa korvattaisiin yhtäältä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja toisaalta puolustuspolitiikan osalta. Hänen mukaansa neljän vuoden rytmi turvallisuuspolitiikan arvioinnissa on pitkä aika, mutta puolustusvoimain kehittämisen taloudellisia puitteita on linjattava neljän vuoden vaalikausiakin pidemmissä jaksoissa.

Puolustusrahoista sopiminen ei ole ollut eduskunnalle aikaisemminkaan helppo juttu. Jos eduskunta nyt hylkää hallituksen esityksen kahden prosentin tasokorotuksesta puolustusmenoihin, sen on pystyttävä päättämään, mikä varuskunta ensimmäiseksi lakkautetaan. Aikaisemmat kokemukset kertovat, että näissä päätöksissä aluepolitiikka ajaa puolustuspolitiikan ohitse.

Kaikkia eduskuntapuolueita edustanut seurantaryhmä rakensi yhtälön, jota on mahdoton toteuttaa. Jommasta kummasta on tingittävä: sodan ajan joukkojen määrästä tai puolustusmateriaalin laadusta. Molempia ei voi saada muuta kuin korottamalla puolutusmenoja hallituksen esittämällä tavalla.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta