PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Selonteko vai ilmoitus?

 25.9.2008


Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) kyseenalaisti maanantaina nykyisen selontekomenettelyn puolustuksen suunnittelun työkaluna. Tilalle hän tarjosi ulko- ja puolustuspolitiikan suurten linjojen kirjaamista hallitusohjelmaan ja selonteon korvaamista esimerkiksi eduskunnalle vuosittain annettavalla pääministerin ilmoituksella. Asiaa on syytä pohtia.

Häkämiehen esitys ei ollut erillinen heitto. Se oli hänen maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa yksi kuudesta johtopäätöksestä, jotka Georgian kriisistä on vedettävissä. Häkämies pohti kriisin vaikutuksia muun muassa EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja NATO:n suhteisiin samoin kuin sen vaikutuksia Suomen turvallisuuteen.

Yksi Georgian kriisin opetuksista Häkämiehen mielestä on, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan selontekomenettelyä on kehitettävä. Vaikka selonteot ovatkin tuoneet puolustuksen suunnitteluun pitkäjänteisyyttä, työkaluina ne ovat hänen mielestään nykyaikana liian hitaita ja jäykkiä. Neljän vuoden välein tehtävällä selonteolla on vaikeuksia pysyä toimintaympäristön muutoksissa mukana.

Häkämies on oikeassa. Neljän vuoden välein hartaudella hakattava kivitaulu on työläs työstää ja Georgiakin osoitti, että aika saattaa ajaa selonteon ohi. Tällä kertaa konflikti tosin ajallisesti osui uuden selonteon valmistelun loppusuoralle.

Vaikka Häkämiehen muodollinen perustelu kestää syvemmänkin tarkastelun, hänen ehdotuksensa selonteoista luopumiseksi saattaa tosin kummuta myös tuskastuksesta, joka johtuu selonteon seurannasta. Mikään salaisuushan ei ole, että uutta selontekoa valmistelevan, kansanedustaja Juha Korkeaojan (kesk.) johtaman ja kaikki eduskuntapuolueet kattavan seurantaryhmän työ ei ole ollut läheskään niin yksituumaista kuin voisi olettaa.

Häkämiehen ehdotusta on silti syytä vakavasti harkita. Jos turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuret linjat kirjattaisiin hallitusohjelmaan, eduskunta pääsisi äänestämään niistä neljän vuoden välein kunkin vaalikauden alussa, kun hallitus tuo ohjelmansa eduskuntaan. Eduskunnalta ei näin ollen häviäisi lainkaan valtaa, kuten ehdotusta tuoreeltaan arvostellut ulkoasiainvaliokunnan jäsen Eero Heinäluoma (sd.) väittää.

Muutoinkaan Heinäluoma ei näköjään ollut lukenut Häkämiehen puhetta tarkkaan. Heinäluoma näet sanoi, etteivät turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen suuret linjat voi vaihtua vuosittain ja että myös puolustusvoimain hankinnat vaativat vuotta pidempää aikajännettä. Häkämieshän nimenomaan ehdotti, että suuret linjat piirrettäisiin neljän vuoden välein ja selonteko korvattaisiin pääministerin vuotuisella ilmoituksella, jossa päivitetään nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja sen vaikutukset Suomelle.

Heinäluoman mielestä Häkämiehen esitys korvata selonteot pääministerin ilmoituksella on parlamentarismin kannalta erityisen epäonnistunut ja keskittäisi valtaa hallitukselle. Hänen mukaansa se heikentäisi myös sekä tasavallan presidentin että eduskunnan asemaa päätöksenteossa. Pääministerin ilmoituksen käyttöönotolla eduskunnasta tehtäisiin hänen mukaansa pelkkä keskustelukerho.

Eikö eduskunnasta tulisi vieläkin leimallisemmin pelkkä keskustelukerho, jos Heinäluoman vastaehdotus toteutuisi? Hänhän ehdotti, että eduskunta kävisi jokaisen vuoden alussa ulkopolitiikan ajankohtaiskeskustelun, joka antaisi mahdollisuuden arvioida hallituksen ulkopolitiikan onnistumista ja painopisteitä. Siihen on toki aina mahdollisuus, mutta hallituksen luottamusta ei ajankohtaiskeskusteluin mitata. Menettelyllä päinvastoin entisestään vesitettäisiin eduskunnan tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake