Uurnille, kaikkien kuntien tekevät ihmiset!
15.10.2008
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Tarjolla on 415 kunnassa yli 36 600 puolueiden ja jokunen tuhat sitoutumattomien ryhmien ehdokasta. Heistä noin joka neljäs valitaan valtuutetuksi. Viimeisimpien mielipidemittausten perusteella äänestysvilkkaus on kasvamassa. Reaalisesti se kuitenkin kasvaa vain äänestämällä. Kuntaliiton Taloustutkimus Oy:llä parisen viikkoa sitten teettämän kyselyn perusteella 73 prosenttia vastanneista aikoo äänestää kunnallisvaaleissa. Äänestysaikeet ovat kasvaneet maalis- ja heinäkuussa tehtyihin vastaaviin kyselyihin verrattuna noin viidellä prosenttiyksiköllä. Aie ei kuitenkaan ole sama kuin äänestäminen. Jo etenkin aikaisemmista kunnallisvaaleista on voitu tehdä havainto, jonka mukaan äänestysaikeet ovat suuremmat kuin toteutunut äänestysprosentti. Esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa neljä vuotta sitten äänesti 58,6 prosenttia ja vuoden 2000 kunnallisvaaleissa vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysaikeiden kasvua selittänee useampi tekijä. Ensinnäkin termihirviö kunta- ja palvelurakenneuudistus on muuttumassa lihaksi. Kuntaliitoksia on tehty jo kuluvalla vaalikaudella ja uusien kuntien palveluja on järjestetty uusiin puihin. Toimet ovat tehneet kunnallisesta demokratiasta konkretiaa ja puhutelleet äänestäjiä. Tämä murros on vasta aluillaan. Kuntien määrän vähentyessä myös valtuustopaikat vähentyvät. Se lisää kilpailua päättäjien paikoista ja kilpailu taas näkyy äänestäjälle ehdokkaiden aiempaa reippaampana kampanjointina. Vaihtoehtoja tarjotaan ja niitä myös punnitaan. Kolmas äänestysaktiivisuutta mahdollisesti kohottava tekijä on ehdokasasettelu. Vaikka suurista puolueista Keskusta ja SDP kokivatkin suhteellisen suuren määrällisen ehdokaskadon, niin Kokoomus, kristillisdemokraatit, vihreät kuin perussuomalaisetkin kykenivät kasvattamaan ehdokasjoukkoaan. Nuorten äänestysaktiivisuus on ainakin kyselyn perusteella kasvussa. Sitäkin saattaa selittää juuri ehdokasasettelu. Ehdokasmääriään kasvattaneista puolueista erityisesti Kokoomus ja vihreät ovat nuorten suosiossa. Metsä tuntuu vastaavan niin kuin sinne huudetaan. Lisäksi tiistaina julkistettu Nuorisobarometri vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että nuorten luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian toimivuuteen on lisääntymässä. Nuorten aiempaa suurempaa kiinnostusta saattaa selittää myös Internetin tulo entistä voimallisemmin vaalityön välineeksi. Nuoret käyttävät nettiä ja ehdokkaat ovat olleet pakotettuja rakentamaan omat kotisivunsa sekä tunkeutumaan esille muun muassa erilaisiin verkkoyhteisöihin. Tästä käyvät esimerkkeinä Facebook- ja My Space-yhteisöissä aktiivisesti kampanjoivat ehdokkaat. Myös Internetin erilaiset vaalikoneet saivat heti avauduttuaan hyvän vastaanoton. Jo ensimmäisinä päivinä kuntalaiset hakivat sopivaa ehdokasta vaalikoneiden testien perusteella. Varmimmin uurnille ovat menossa vanhemmat ikäluokat, keskimääräistä enemmän ansaitsevat, korkeakoulututkinnon suorittaneet ja Etelä-Suomessa asuvat. Kaikkia äänestäminen ei silti kiinnosta. Varmimmin nukkumaan tuntuisivat jäävän alle 25-vuotiaat, joista joka neljäs aikoo jättää äänestämättä. Jos niin tapahtuu, se on vahinko. Puutteistaan huolimatta demokratia on edelleen toimivin tapa hoitaa yhteisiä asioita, vaikka suora toiminta ja erilaiset yhden asian liikkeet tuntuvat edelleenkin olevan muodissa. Äänestäminen kannattaa. Kunnallisvaaleissa valitaan seuraavaksi vaalikaudeksi ihmiset, jotka päättävät kansalaisia kaikkein lähimpänä olevista asioista: kouluista, päivähoidosta, terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, kaavoituksesta, ympäristöstä ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista. Asioiden luulisi kiinnostavan jokaista.
|
Pääkirjoitus
