Luottoa on
22.10.2008
Kaikki merkit ja arviot ovat kohta vuoden verran osoittaneet taloudellisen laskusuhdanteen olevan saapumassa, ilman Yhdysvalloista alkanutta luottokriisiäkin. Viimeaikaiset tilastot ja tapahtumat vahvistavat käsitystä. Valtiovarainministeriö totesi syyskuussa Suomen korkeasuhdanteen taittuneen ja talouskasvun olevan nopeasti hidastumassa. Kansainvälisen talouden alamäki lisää myös Suomen talouden haavoittuvuutta. Jo elokuussa Suomen viennin arvo jäi viisi prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmäksi. Koko alkuvuonna Suomen ulkomaankauppa kehittyi heikommin kuin EU-alueen vastaava. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) arvio hiljattain maailmantalouden heikentymisen vaikuttavan Suomen talouden kasvuvauhtiin, joskin voimakkaammin vasta ensi vuoden puolella. Erityisesti läntisen viestikysynnän kasvun ETLA ennustaa pysähtyvän. Talous kulkee sykleissä ja pitkän nousukauden jälkeen joudumme totuttautumaan aiempaa selvästi matalampaan kasvuun. Ylenmääräiseen synkistelyyn, lamanlietsonnasta puhumattakaan, Suomessa ei silti ole tarvetta. Siihenkin on syynsä. Suomen talous on perustaltaan terve ja työllisyystilanne on pysynyt hyvänä. Vaikka tuorein tilasto kertoo työllisyyden kasvun hidastuneen, tosiasia kuitenkin on, että työttömyys on edelleen vähentynyt. Laskusuhdanne painaa inflaatiolukuja alaspäin, joka taas auttaa kotitalouksien ostovoiman kasvuun. Ostovoiman säilymisestä hyvänä kertoo muun muassa päivittäistavarakaupan tuorein tilasto, jonka mukaan myynnin arvo kasvoi elokuussa 6,4 prosenttia vuodentakaisesta. Uudessa tilanteessa tarvitaan kuitenkin uusia keinoja. Hallituksen ehdotus valtion ensi vuoden talousarvioksi on veronkevennyksineen ja julkisine investointeineen elvyttävä. Samaan tähtää tiistaina julkistettu kuluvan vuoden kolmas lisätalousarvio. Hallitus on varautunut aiempaa huonompiin aikoihin. Varautuminen näkyy myös luottamuksena. Talouden romahdusta tuskin toivoo kukaan, mutta jos sellainen tulisi, kansalaiset luottaisivat näköjään ensisijaisesti istuvan hallituksen pääpuolueisiin. Taloustutkimuksen Verkkouutisten toimeksiannosta tekemässä kyselyssä Kokoomus ja Keskusta, mutta erityisesti Kokoomus ja sen puheenjohtaja Jyrki Katainen saavat selvän luottamuksen. Jos Suomea kohtaisi taloudellinen kriisi, 25 prosenttia luottaisi Kokoomuksen kykyyn luovia tilanteesta ulos. Vaikka tätä mieltä onkin "vain" neljännes vastaajista, ero muihin puolueisiin on huikea: toiseksi kyvykkäimpänä puolueena pidetään Keskustaa, jolle ratkaisun avaimet luovuttaisi 15 prosenttia suomalaisista. Myös Jyrki Kataisen kykyyn selviytyä mahdollisesta talouskuopasta luotetaan. Johtamansa puolueen lailla Katainen on kansalaisten mielissä aivan omissa lukemissaan. Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen tosin nauttii tässä suhteessa suurempaa luottamusta kuin oma puolueensa taloustaitajana. Pääoppositiopuolue SDP ja sen uusi puheenjohtaja Jutta Urpilainen kärsivät nyt jo näköjään kroonisesta luottamuspulasta. Mahdollisen taloussolmun aukaisemisessa SDP:n kykyyn luottaa 12 ja Urpilaisen kykyyn vain kahdeksan prosenttia suomalaisista. SDP:n alhoa ei tarvitse kummastella. Kun puolue esitteli varjobudjettinsa, Urpilainen istui suurin piirtein seinäruusuna konkaripoliitikkojen kertoessa puolueen näkemyksiä. Viime viikolla Urpilainen ensin välikysymyskeskustelussa sätti hallituksen talouspolitiikan, mutta jo viikonvaihteessa tarjosi hallitukselle yhteistyötä ja allekirjoitettavaksi sopimusta, jonka SDP oli itse laatinut. Tällainen poukkoilu ei ole uskottavaa eikä se lisää luottamusta. Mielipidetiedustelujen lukujen perusteella kenelläkään ei silti ole aihetta ylpistelyyn. Työtä ja tekemistä terveen talouden ylläpitämiseksi riittää yllin kyllin. Jos kiitos on tullakseen, se tulee kansalaisten luottamuksena vaaleissa, seuraavan kerran ensi sunnuntaina.
|
Pääkirjoitus
