Äänestämään, satoi tai paistoi

 24.10.2008

Sunnuntain kunnallisvaaleissa valitaan kuntien päättäjät seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, josta on kaikesta päätellen tulossa vähintäänkin yhtä haastava kuin kuluneesta. Ennakkoasetelmien perusteella kolmen suuren puolueen kisa näyttää tasaväkiseltä. Hallitusta vaalien tulos ei vahvista eikä kaada eikä se oppositionkaan parlamentaarista asemaa muuta. Politiikan sisältöön tuloksella sen sijaan voi olla vaikutuksensa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) on vasta aluillaan. Kuluneella kunnallisvaalikaudella on toteutettu vain murto-osa niistä rakenteellisista uudistuksista, joilla kunnallinen palvelutuotanto kyetään väestön ikääntyessä ja eläköityessä turvaamaan. Jatkossa nähdään lisää niin kuntaliitoksia, kuntien palvelutuotannon yhdistämisiä kuin palvelujen ulkoistamisiakin.

Aluillaan on myös PARAS-hankkeeseen niveltyvä KASTE-hanke, jonka avulla pyritään kohentamaan etenkin vanhusväestön mahdollisuuksia asua mahdollisimman pitkään kotonaan ja tätä kautta vähentämään laitoshoidon tarvetta. Hanke osaltaan muokkaa julkisen palvelun kenttää.

Myös kuntien talouteen olennaisesti liittyvän erikoissairaanhoidon uudelleenjärjestely alkaa. Tavoitteena on vähintään 200 000 asukkaan muodostamat sairaanhoitopiirit. Se merkitsee osalle olemassa olevia sairaalapiirejä lakkauttamista, vaikkakaan ei sairaalapalvelujen loppumista. Samalla se merkitsee raskaan erikoissairaanhoidon keskittämistä aiempaa harvempiin yksiköihin ja muiden sairaaloiden välisen työnjaon järkevöittämistä.

Muun muassa näiden asioiden parissa sunnuntaina valittavat kuntapäättäjät saavat painia ja joutuvat painimaan. Kun luetteloon vielä lisätään niin sanotussa SATA-komiteassa valmistelussa olevat, kuntia koskevat sosiaalialan kysymykset, koulumaailmassa tarvittavat uudistukset ja vaikkapa kuntien energia- ja ympäristökysymykset, voidaan hyvällä syyllä todeta, etteivät tulevat valtuutetut pääse vähällä. Mutta eipä pidä päästäkään, jos asioihin haluaa toden teolla vaikuttaa.

Syksyn kuluessa tehdyt puoluekannatusmittaukset ovat osoittaneet kolmen suuren puolueen käyvän vaaleihin kutakuinkin tasapäisesti. Gallup-kärjessä ovat vuorotelleet Kokoomus ja Keskusta, kakkospaikalla SDP ja Keskusta. Gallupit ovat väreilleet niin, että Kokoomuksen suunta on ollut pitkin syksyä ylöspäin, SDP:n alas ja Keskustan kannatus on ailahdellut virhemarginaalin sisällä. Niin lähellä puolueet kannatuksellisesti kuitenkin ovat toisiaan, että mitään ei ole kirkossa kuulutettu ennen kuin äänet on laskettu.

Gallupit ovat myös povanneet jonkinmoista nousua perussuomalaisille. Luvuissa on selkeä Soini-lisä. Vaikka perussuomalaiset paikoin lisäsivätkin ehdokasmääräänsä viime vaaleista, ehdokaspohja on edelleen kovin ohut ja se saattaa tuottaa valtakunnalliseen kannatukseen pettymyksen suhteessa gallupeihin.

Puolueiden suuruusjärjestys ja menestys riippuu paljon myös äänestysprosentista. Ennakkoäänestysvilkkaus kohosi korkeammalle kuin neljä vuotta sitten. Vilkkaimmin äänestettiin ennakkoon Lapissa, Keskustan vahvalla alueella. Kertooko se jotakin valtapuolueen onnistuneesta äänestäjien paimennuksesta vai peräti muhimassa olevasta muutoshalusta, jää nähtäväksi sunnuntaina. Kokoomuksen vahvalla alueella Helsingissä vastaavasti äänestettiin ennakkoon laiskasti. Sekin selviää vasta sunnuntaina, äänestivätkö Helsingissä ennakkoon vain kokoomuslaiset vai sen kilpailijat.

Vauhtiin päästyään kunnallisvaalikampanja on saanut väriä, vaikka vaaleja joissakin ennakkoarvioissa laimeiksi ennustettiinkin. Pitkin vuotta tehtyjen kyselyjen perusteella myös kansalaisten kiinnostus vaaleja kohtaan näyttäisi nousseen. Mitä pidemmälle syksyyn on tultu, sitä useampi on ilmoittanut aikovansa äänestää vaaleissa. Toivottavasti ennakkoäänestysprosentin nousu todistaa aikeet vakaviksi ja toivottavasti esimerkiksi sunnuntaille povattu sade ei lannista ihmisiä jäämään kotiin.

Viime kunnallisvaalien valtakunnallisen tuloksen perusteella suurimman kuntapuolueen valtikkaa kannatuksellisesti pitää vielä vuoden loppuun saakka SDP. Istuvien valtuutettujen määrällä mitaten suurin puolue sen sijaan on Keskusta. Viime vaaleissa paikkamäärillä mitaten suurin voittaja taas oli Kokoomus.

Kunnallisvaaleissa valitaan kuntien päättäjät eikä vaalien tulos kaada tai nosta istuvaa hallitusta. Ei se myöskään vastaavasti vie oppositiota parlamentaariseen alhoon tai valtioneuvoston linnaan. Hyvän pohjan – tai tulosparannuksen tarpeen – menestys kunnallisvaaleissa ensi eduskuntavaaleja ajatellen silti luo. Samalla se voi antaa joko tukevan selkänojan jatkaa valitulla linjalla tai aiheen aistia herkemmin kuntien toiveita.

Kerro kaverille

Pääkirjoitus

Tulosta