PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Historiallinen vaalitulos

 27.10.2008


Sunnuntaisten kunnallisvaalien kiistattomia voittajia ovat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Vihreät. Yhtä lailla kiistattomiin häviäjiin lukeutuvat Keskusta, SDP ja Vasemmistoliitto. Voitot ja tappiot menivät ristiin niin hallitus-oppositio –asetelman kuin kaupunki-maaseutu –asetelmankin suhteen. Keskustalle ja hallitukselle tulos ei välttämättä ole ongelmaton.

Kokoomukselle vaalitulos on historiallinen. Ensimmäistä kertaa muissa kuin eurovaaleissa puolue nousi maan suurimmaksi. Kannatuksen kasvu 1,6 prosenttiyksiköllä 23,4 prosenttiin ei jätä jossitteluille sijaa. Ero toiseksi jääneeseen SDP:een on myös selkeät 2,2 prosenttia.

Kokoomuksen vaalivoiton arvoa nostaa tasainen eteneminen koko maassa. Puolue menestyi etelästä pohjoiseen ja niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Se kirjasi voitot poikkeuksetta jokaisessa vaalipiirissä. Kilpailijoiden vain etelän kaupunkilaisten puolueeksi moittimasta Kokoomuksesta tuli kertaheitolla koko maan puolue.

Kokoomuksen voiton arvoa lisää myös se, että menestys tuli hallitusasemasta, synkkenevien talousnäkymien alla ja kuntakentän murroksessa. Puheenjohtaja Jyrki Kataista voikin vain onnitella oikeaan osuneesta viestistä, jossa asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä, totuudenmukaisesti. Onnittelut ansaitsee myös puoluesihteeri Taru Tujunen esikuntineen. Jälleen kerran Kokoomuksen kampanjassa oli elämän iloa, raikkautta ja yhteisen tekemisen meininkiä. Sisältö ja muoto puhuttelivat.

SDP hävisi koko maassa ja menetti viime vaaleissa saavuttamansa suurimman kuntapuolueen aseman. Kannatuksesta rapisi lähes kolme prosenttiyksikköä. Vasemmiston kokonaiskannatuskin putosi melkein neljä prosenttiyksikköä. SDP:n tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen säästynee tappiosta huolimatta omiensa suuremmalta kritiikiltä. Vaalien kakkossija on jonkinlainen torjuntavoitto, vaikka sitä himmentävätkin asemien menetykset erityisesti pääkaupunkiseudulla ja puolueen perinteisesti vahvalla alueella Kymessä.

Vakavimman itsetutkistelun vaalitulos aiheuttanee sen sijaan Keskustassa. Kannatuksen lasku 2,7 prosenttiyksiköllä ja putoaminen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi eivät voi olla jättämättä jälkiään.

Jos Keskusta olikin saanut jalansijaa syvässä etelässä ja suurissa kaupungeissa, nuo saavutukset kaikkosivat monelta osin vaalituloksen myötä. Toisaalta: jos Keskusta onkin mielletty maaseudun puolueeksi, kannattajat kaikkosivat nyt myös aitovieriltä. Vaalitulosta karkeasti yleistäen voi todeta, että maaseudulla Keskustan kannatusta nakersi Perussuomalaiset, kaupungeissa sitä verotti Kokoomus. Syitä voi löytää hallitusvastuusta, kentän moittimista katteettomista lupauksista sekä puolueen ilmiselvästä kahtiajaosta ja sen aiheuttamista julkisista erimielisyyksistä.

Keskustassa puhkesi jo vaali-iltana avoin riita tappion syistä ja syyllisistä. Puoluesihteerin paikkaa itsekin vuonna 2006 tavoitellut valtiosihteeri Mikko Alkio syytti tappiosta aneemista kampanjaa ja puolueen valtakunnallista vaalipäällikköä, puoluesihteeri Jarmo Korhosta. Korhonen taas tulkitsi niin, että tappio vaikuttaa myös puolueen politiikkaan. Lausunnon voi tulkita ties monenneksiko näykkäisyksi puheenjohtaja Matti Vanhasen nilkkaan.

Kyseessä olivat kunnallisvaalit. Niissä ei äänestetty hallituspohjasta tai hallituksen ohjelmasta. Siksi onkin toivottavaa, ettei Keskusta ryhdy näkemään ympärillään ylimääräisiä sinipunan peikkoja saati kantamaan sisäisiä erimielisyyksiään hallituspöytiin, vaan ruotii tuloksen rauhassa keskuudessaan.

Kannatusosuuden muutoksella mitaten vaalien suurin voittaja on Perussuomalaiset, jonka puheenjohtaja Timo Soinin protestihenkinen sanoma näyttää vedonneen kansaan. Ääniä tuli sekä vasemmalta että poliittisesta keskustasta. Perussuomalaisten voitto kunnittain tarkastellen on viheliäisen kokoinen: tarpeeksi suuri osoittamaan luottamusta ja vastuuta, mutta liian pieni saamaan juuri kumpaakaan.

Vaalien voittajiin lukeutuu vihreiden ohella myös demokratia. Äänestysprosentti kohosi yli 61:n ja se on positiivinen signaali siitä, että kunnallinen päätöksenteko kiinnostaa taas. Hyvä niin.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake