PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Sähköisiä ääniä

 28.10.2008


Kunnallisvaalien tulosuutisoinnin varjoon jäi maamme ensimmäinen sähköisen äänestyksen kokeilu. Järjestelmä toimi ja äänestäjät olivat siihen tyytyväisiä. Asiantuntijoiden lopullinen arvio vielä puuttuu, mutta arvostelijansakin kokeilulla on.

Sähköinen äänestys ei ole vain "kiva tietää" –juttu. Hallitus kirjasi jatkona edeltäjänsä työlle ohjelmaansa, että äänestyspaikalta tapahtuva sähköisen äänestyksen pilottihanke toteutetaan näissä kunnallisvaaleissa. Jatkosta päätetään erikseen nyt saatujen kokemusten pohjalta. Hallitus aikoo myös selvittää mahdollisuuden siirtyä koko maassa vaalipaikoilla tapahtuvaan sähköiseen äänestämiseen vuoteen 2015 mennessä.

Kunnallisvaaleissa Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin äänestäjät saattoivat halutessaan äänestää myös sähköisesti. Sähköinen äänestäminen tapahtui äänestyspaikalla vaaliviranomaisten valvonnassa, mutta etä-äänestys internetin välityksellä ei toistaiseksi ollut mahdollista.

Sähköinen äänestys sai jo ennakkoäänestyksen kestäessä myönteisen vastaanoton. Tekniikka toimi moitteetta ja äänestäjät kehuivat äänestystavan nopeutta. Jonojen lyhenemisen vuoksi kokeilu sai kehuja myös vaalityöntekijöiltä. Vaalipäivän myrskykään ei aiheuttanut ongelmia.

Kokeilun toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota paitsi äänestyksen helppouteen myös toiminnan luotettavuuteen. Äänestäjä tunnistettiin äänestyspaikalla henkilöllisyystodistuksen avulla kuten perinteisessä lippuäänestyksessäkin. Sen jälkeen äänestäjä sai vaalitoimitsijalta sähköisen äänestyskortin, jonka avulla varmistettiin, että äänestys tapahtui äänioikeusrekisteriin tehdyn kirjauksen mukaisesti.

Kokeillussa versiossa tietojärjestelmä salaa äänestäjän antaman äänen yleisesti käytössä olevalla julkisen avaimen menetelmällä. Äänen ja äänen antajan yhteyttä ei voida selvittää. Äänet säilytettiin salatussa muodossa, kunnes ne laskettiin Helsingin vaalipiirilautakunnan ja oikeusministeriön edustajien valvonnassa.

Järjestelmästä on useita hyötyjä. Äänestäminen nopeutuu erityisesti ennakkoäänestyksessä ja vaalivarmuus lisääntyy, kun ennakkoäänet menevät varmasti ja ajoissa oikeaan kuntaan eikä äänestysmerkintöjä tarvitse tulkita. Samalla vaaliviranomaistyö ja materiaalitarve vähenee merkittävästi. Tämä vähentää myös kustannuksia.

Virallinen optimismi ja äänestäjien myönteinen suhtautuminen eivät silti vakuuta kaikkia. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland (Effi) lyttäsi kokeilun tyystin. Järjestön mielestä systeemi ei kelpaa demokraattisiin vaaleihin. Effin mielestä kokeilu oli suunniteltu niin, että mahdolliset heikkoudet "eivät vahingossakaan tulisi esiin".

Yhtenä suurimmista ongelmista Effi pitää sitä, että riippumatonta tarkistuslaskentaa ei paperitositteiden puuttuessa voida suorittaa. Järjestö epäilee myös, että järjestelmä on herkkä mahdollisille sisäpiirin väärinkäytöksille, koska sen luottamus on "harvojen ja valittujen" varassa ja oleelliset osat järjestelmästä ovat liikesalaisuuksia. Toisin kuin viranomaiset väittävät, Effi epäilee myös, että äänestäjät voidaan yhdistää antamiinsa ääniin vielä vuosienkin jälkeen.

Terve epäily ja tosiasioihin pohjaava kriittisyys ovat ylösrakennukseksi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Effin pelot ovat ainakin osin ylimitoitettuja. Kokeilun tulokset toimivat toivottavasti myönteisenä askeleena sille, että sähköinen äänestys voisi olla todellisuutta mahdollisimman pian kaikissa vaaleissa.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake