Rökälepamausta seuraa rökälearki

 29.10.2008

- Eikä tämä tähän lopu. Nyt lähdetään kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja uutta rökälepamausta, Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini uhosi kunnallisvaalien tuloksen selvittyä. Perussuomalaiset pärjäsivät vaaleissa ja heillä on oikeus riemuun. Seuraavaa rökälepamausta odotellessa he voisivat kuitenkin miettiä uskottavia vastauksia muutamiin kysymyksiin.

Kansainvälinen finanssikriisi rantautui myös Eurooppaan. Se sai muun muassa Islannin ja sen pankit polvilleen. Maa on joutunut käymään nöyryyttäviä neuvotteluja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja muiden rahoittajatahojen kanssa päästäkseen takaisin tolpilleen.

Samaan aikaan islantilaisten keskuudessa kasvaa kannatus jäsenyydelle Euroopan unionissa. Islannissa katsotaan nyt, että EU-jäsenyys toisi taloudellisen turvan lisäksi muutakin turvallisuutta huonoina aikoina.

Kruunustaan näihin saakka tiukasti kiinni pitäneessä Ruotsissa puolestaan on ryhdytty keskustelemaan uudestaan liittymisestä Euroopan rahaliittoon, EMU:un. Käytännössä se merkitsisi euron käyttöönottoa myös Ruotsissa. Syy mielipiteiden muutokseen on sama kuin Islannissa.

EU tosiaan on ainakin toistaiseksi kyennyt yhtenäisin ja päättäväisin toimin torjumaan rahoituskriisin pahimmat vauriot. Apua se on luonnollisesti tarvinnut ja saanut muilta kansainvälisiltä toimijoilta.

- Missä EU, siellä ongelma, Timo Soini on todennut. Perussuomalaiset suhtautuvat unioniin kielteisesti eivätkä kaihda sitä sanomasta.

Mielipiteeseen on oikeus. Nyt on kuitenkin nähty myös se, että missä ongelma, siellä EU:ta tarvitaan. Soinilta ja kumppaneilta voisikin jo kysellä, olisiko Suomi selvinnyt yksin ja olisivatko perussuomalaiset olleet valmiita islantilaisten tapaan esimerkiksi myymään miljardien eurojen arvosta suomalaisen teollisuuden osakkuuksia venäläisille? Oliko myös Suomen liittyminen EMU:un heidän mielestään edelleen virhe?

Muiden lailla perussuomalaiset astuvat ensi vaalikaudella päättämään kunnallisista palveluista. Palvelut on kyettävä järjestämään siitä huolimatta, että väestö ikääntyy ja eläköityy. Ne on kyettävä järjestämään siitäkin huolimatta, ettei kotimaasta löydy riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

Suomi tarvitsee siis jatkossa merkittävästi lisää maahanmuuttajia. Perussuomalaiset kuitenkin kampanjoi paikoin avoimesti ulkomaalaisvastaisuudella. Kuinka he siis saavat varsinkin hoivapalvelujen henkilöstön riittämään kieltämällä ulkomaisen työvoiman tulon?

Vastaukseksi ei valitettavasti riitä, että kyllä ulkomaalaiset tänne töihin tulla saavat, mutta eivät "loisimaan". Ulkomaalaisellakin työntekijällä on useimmin puoliso ja perhe. He luonnollisesti seuraavat mukana. Saavuttuaan he tarvitsevat samat palvelut kuin suomalaisetkin, aluksi jopa hiukan enemmän, jotta kieli ja tavat tulevat tutuiksi.

Jokaisella Suomen kansalaisella – olipa hän sitten saapunut tänne mistä päin tahansa – on samat perustuslailliset oikeudet, esimerkiksi mielipiteen vapaus, kokoontumisvapaus ja vaikkapa oikeus harjoittaa omia uskonnollisia menojaan. Sekin pitää hyväksyä.

Tähän periaatteeseen sopii huonosti oikeusministeriössä Tuija Braxin johdolla hahmoteltu koulutus kuntapäättäjille. Valtuustojen puheenjohtajat koulutetaan sensuroimaan kaikkia vähemmistöjä parjaavat puheet, joista maahanmuuttajavastaisuus on ministerin mukaan ajankohtaisin ongelma. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jo nyt rangaistavaa. Jos päättäjä haluaa ehdoin tahdoin hölmöillä, miksi sitä estelemään?

Kerro kaverille

Pääkirjoitus

Tulosta