PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Ainoa oikea ratkaisu

 1.11.2008


Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) päätös olla toistaiseksi liittymättä rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen on Suomen puolustuksen uskottavuuden kannalta ainoa oikea ratkaisu. Hallituspuolue Vihreitä puolustuksen uskottavuus sen sijaan ei tunnu kiinnostavan.

Suomi päätti edellisen hallituksen kaudella liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Maamiinoista on tarkoitus luopua vuoteen 2016 mennessä. Jalkaväkimiinat on tarkoitus korvata vaihtoehtoisilla asejärjestelmillä. Niistä yksi on rypäle- eli kasettipommi. Puolustusvoimat sai jo toista vuotta sitten ensimmäisen erän Hollannista käytettynä ostetusta raskaasta raketinheitinjärjestelmästä.

Rypäleaseiden hankintojen kanssa päällekkäin Suomi kuitenkin osallistui useiden muiden valtioiden ohella neuvotteluihin rypäleaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimus on valmis ja allekirjoitetaan joulukuussa Oslossa. Suomi oli siis ajautumassa tilanteeseen, jossa se luopuu sekä jalkaväkimiinoista että rypäleaseista, puolustuksen uskottavuuden kannalta yhdestä kulmakivestä.

Presidentin ja utvan päätös ansaitsee kiitoksen. Päätöksen mukaan Suomi ei allekirjoita Oslon sopimusta ensi kuussa. Sopimukseen kuitenkin palataan, kun puolustusvoimien suorituskykyyn liittyvä tutkimus on tehty ja rypäleaseiden kansainvälinen kehitystyö, niiden hankintamahdollisuudet ja kustannusvaihtoehdot on selvitetty.

Utvan perjantaiseen päätökseen liittyy lausuma, jonka mukaan Suomi pitää Oslon sopimusta humanitaarisesta näkökulmasta merkittävänä ja tukee Oslon sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä sopimuksen kansainvälistämiseksi.

Hallituspuolue Vihreät asettui jälleen kerran oppositioon. Puolueen mielestä sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen haittaa Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa, on päätöksenä puolustuspoliittisesti lyhytnäköinen eikä huomioi rypäleaseiden käyttöön liittyviä vakavia ongelmia.

Mihin Suomen vaikutusvalta katoaa, jos maamme tekee uskottavia puolustuksellisia ratkaisuja? Päinvastoin voisi väittää, että Suomi saisi kansainvälisen maineen sinisilmäisenä pyhäkoulupoikana, ellei se huolehtisi puolustuksensa uskottavuudesta. Kaukasuksen konfliktin jälkiä vielä siivotaan, mutta vihreiden mielestä Suomi tekee lyhytnäköisiä puolustuspoliittisia ratkaisuja. Se on totta, että rypäleaseissa on ongelmansa. Mutta niin on kaikissa aseissa, valitettavasti.

Vihreiden mielestä Suomi jää vastustuksessaan yhteiseen rintamaan sellaisten maiden kanssa kuin Puola, Kypros ja Kreikka. Jos Suomi haluaa olla merkityksellinen toimija kansainvälisessä politiikassa, sivuraiteille ajautumiseen ei puolueen mukaan ole varaa. Kannanotto edustaa yhtä aikaa sekä naivismia että idealismia.

Kun rypäleasesopimuksen ulkopuolelle jäävät muun muassa sellaiset kyseistä asejärjestelmää tuottavat ja käyttävät maat kuin Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, vertaus vain Puolaan, Kyprokseen ja Kreikkaan on lisäksi harhaanjohtava. Koska suurvallat eivät ratifioi sopimusta, se kattaa vain noin 10 prosenttia maailman rypäleasevarastoista. Siksi vihreiden väite, että sopimuksen myötä rypäleaseiden saatavuus tulee vaikeutumaan merkittävästi, voidaan asettaa omaan arvoonsa.

Utva jätti päätöksessään takaoven auki. Asiaan aiotaan palata, kun Suomen puolustuksen kannalta olennaiset selvitykset on tehty. Marssijärjestyksen pitääkin olla tämä. Suomen ei pidä antaa signaalia, jonka mukaan se on valmis uhraamaan puolustuskykynsä muille alttareille.

Marssijärjestyksestä puheen ollen: on mielenkiintoista nähdä, kauanko yksi hallituspuolue saa jatkuvasti potkia yli aisan ja istua yhtä aikaa sekä hallituksessa että oppositiossa.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake