PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Tilien tarkistus

 4.11.2008


Kansainvälisen finanssikriisin keskellä myös Suomen taloudesta on pitkin syksyä tehty havaintoja niin koti- kuin ulkomaisinkin voimin. Maanantaina lausuntonsa antoivat sekä EU:n komissio että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Viesti on pääosin valittua talouslinjaa tukeva. Rivien välistä voi lukea myös sen, miksei hallitus innostunut SDP:n niin sanotusta luottamusohjelmasta.

IMF arvioi Suomen talouskasvun hiipuvan ensi vuonna 0,5 prosenttiin, kun EU:n vastaava ennuste on 1,3 prosenttia. Hallitus arvioi budjettiesityksessään kasvuksi 1,8 prosenttia, mutta antaessaan kuluvan vuoden kolmannen lisäbudjetin hallitus ennakoi kasvuvauhdin hidastumisen jatkuvan maailmantalouden poikkeuksellisen epävarmojen näkymien vuoksi.

Hallituksen ja EU:n kasvuarvioissa voi olla ripaus euroalueen tuomaa virallista optimismia, joskaan ei yltiöoptimismia. IMF:n arvio puolestaan perustuu enemmän maailmantalouden tilaan eikä se välttämättä ota huomioon kaikkia mahdollisuuksia kotimarkkinoiden kysynnän ylläpitämiseksi.

Yhteistä kasvuarvioille kuitenkin on se, että ne ennustavat alenevaa suuntaa. Niinpä myös toimet hitaamman kasvun ajalle ovat yhdensuuntaisia, joskaan eivät kaikilta osin yhteneväisiä.

IMF:n asiantuntijaryhmän mielestä Suomessa ei ole tarvetta suurimittaiseen elvytykseen. Tätä perustellaan kysyntää lisäävien toimien rajallisuudella kireiden työmarkkinoiden pienessä ja avoimessa taloudessa. Hallitus teki jo budjetista elvyttävän ja panostaa myös tuoreimmassa lisäbudjetissa elvytykseen muun muassa asuntorakentamisen ja infrastruktuuri-investointien kautta.

Suomen finanssipolitiikkaa IMF keventäisi 0,5 prosentin osuudella bruttokansantuotteesta. Budjetti puolestaan rakentuu siihen, että finanssipolitiikka kevenee tuplaten eli noin prosenttiyksikön verran, rahassa noin 1,8 miljardia euroa. Summa sisältää sekä Kokoomuksen ajaman tuloveron kevennyksen että Keskustan tavoitteen ruoan arvonlisäveron keventämisestä.

IMF pitää verotuksessa hyväksyttävinä vääristymiä oikovia toimia, kuten juuri tuloverojen alentamista. Suotavana valuuttarahasto sen sijaan ei pidä ehdotusta ruoan alv:n alentamiseksi, koska arvonlisävero on vähiten vääristymiä aiheuttava verotuksen muoto. Näiltä osin IMF:n arvio ei liene kovin mieluisaa luettavaa keskustalaisille eikä etenkään niille keskustalaisille, jotka ovat vaatineet ruoan alv-alennuksen aikaistamista.

IMF suosittaa päinvastoin arvonlisäveropohjan laajentamista julkisen talouden kestävyyden nostamiseksi. Keinovalikoimaan kuuluu myös Suomen kansainvälisesti katsoen alhaisen kiinteistöveron korottaminen. Samalla IMF muistuttaa, että Suomen on säilytettävä taloudessaan pelivara, jotta se voi tarvittaessa pääomittaa pankkeja, jos kansainvälinen rahoituskriisi pahenee. Tätä pelivaraa hallitus on lisännyt maksamalla pois valtionvelkaa ja alentamalla näin velanhoitokustannuksia, josta vapautuu varoja muihin kohteisiin.

SDP tarjosi yhtenä kunnallisvaalitemppuna vaalien alla hallitukselle niin sanottua luottamusohjelmaa. Sen ensimmäisenä kohtana oli valtion tukeman asuntorakentamisen lisääminen sekä uusien väylähankkeiden aloittaminen. Ehdotukset olivat kuin hallituksen budjettikirjasta ja niiltä osin toki kannatettavia.

IMF:nkin suosituksia vastaan sen sijaan sotivat SDP:n ehdotukset uusien menoautomaattien rakentamiseksi. Sellaisia ovat muun muassa kuntien valtionosuusprosenttien korottaminen sekä työllisyys- ja työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahojen umpimähkäinen korottaminen. Hallitus taas lähtee työnteon kannustavuuden lisäämisestä, osaavan työvoiman saannin varmistamisesta sekä välittävän sosiaaliturvan kehittämisestä.

Kolmanneksi SDP patisti hallitusta Suomen kilpailukyvyn, mutta myös kansalaisten ostovoiman turvaavan työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi. Ehdotus on kaunis. Kun työnantajat kuitenkin ovat ilmoittaneet, että keskitettyjen ratkaisujen aika on ohi, valtiovalta ei sellaiseen voi työmarkkinaosapuolia pakottaa. Omia eväitään hallitus voi pakettiin laittaa, mutta ehdolla, että ratkaisu tosiaan tukee kilpailukykyä, turvaa ostovoiman ja hillitsee inflaatiota.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake