Luvassa muutos
5.11.2008
Demokraattien Barack Obamasta tulee selvällä valitsijamiesten enemmistöllä, joskin suppeammalla äänten enemmistöllä Yhdysvaltain 44. presidentti. Obama lupasi kampanjassaan muutosta. Siihen hänellä on nyt amerikkalaisilta selkänoja. Kun noin 90 prosenttia äänistä oli laskettu Obaman etumatka republikaanien John McCainiin oli viisi prosenttiyksikköä, 52-47. Kannatusosuus saattaa vielä kohentua vaalin lopullisessa tuloksessa. Ratkaisevaa kuitenkin on, että Obama saa tärkeiden vaa'ankieliosavaltioden Pennsylvanian ja Ohion valitsijamiehet ja näin ollen selkeän valitsijamiesten enemmistön (338-163). Hän vei voiton myös republikaanien viime vaaleissa hallitsemissa Floridassa, Virginiassa ja Coloradossa. Obama otti kiistatta maanlaajuisen voiton. Hän sai liikkeelle aiemmin laiskasti äänestäneet nuoret. Vaikka rotukysymys ei kampanjan aikana esille noussutkaan, Obamaa äänesti 95 prosenttia mustista ja kaksi kolmasosaa latinoista. Äänestyskarttojen tarkempi tarkastelu osoittaa silti, että kohennettavaakin jäi. Eteläisissä osavaltioissa demokraattiset presidenttiehdokkaat ovat aiemmin menestyneet paremmin kuin Obama. Obaman voiton ohella demokraattien ote kongressista tiukentuu. Edustajainhuoneeseen demokraatit saavat 251 edustajaa republikaanien jäädessä 171:een. Vieläkin tärkeämpi vallankäytön kannalta on senaatti, jossa demokraatit lisäävät paikkamääränsä 56:een. Yleinen arvio kuitenkin on, että vasta 60 senaattorilla presidentti saa lakiesityksenä varmasti läpi, joten Obama tarvinnee uudistustensa toteuttamiseen apua republikaanileiristä. Vaalit ratkaisi Obaman eduksi ensisijaisesti talous. Lähes kaksi kolmesta äänestäjästä ilmoitti pitävänsä taloutta vaalien tärkeimpänä aiheena. Obama joutuukin vastaamaan huutoonsa pian tammikuisen presidentinvalansa jälkeen. Subprime-lainojen ja asuntokuplan puhkeamisesta alkaneessa finanssikriisissä sekä niistä tavallisille ihmisille koituneissa ongelmissa riittää paikattavaa pitkäksi aikaa. Tehokkain väline siihen ei ole liittovaltion budjetti, joka on osoittanut ennätyksellisiä alijäämälukemia jo pitkään. Mielenkiintoista taloudenpidon kannalta onkin, kenet Obama valitsee valtiovarainministerikseen. Talous kiertyy pääasiaksi myös toista kautta. Joka kymmenes äänestäjä piti vaaleissa tärkeimpinä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Amerikkalainen järjestelmä takaa terveydenhuollon niille, jotka kykenevät ottamaan riittävän vakuutuksen, mutta tarjoaa kovin vähän köyhälle väestönosalle, jonka rahat eivät riitä kunnolliseen elintasoon saati vakuutusmaksuihin. Obaman reseptiin luotettiin vaaleissa, mutta lääkkeen vaikutuksia saadaan odottaa vielä pitkään. Uuvuttava Irakin sota ei lopulta talouskysymysten varjossa noussut vaalien ratkaisevimmaksi asiaksi. Joka kymmenes kuitenkin piti sitä tärkeimpänä. Obama tuli suuren yleisön tietoisuuteen ensimmäisen kerran nimenomaan vastustaessaan Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin. Kampanjassaan Obama on edustanut linjaa, jonka mukaan USA:n on vetäydyttävä Irakista mahdollisimman pian. Presidenttinä hän voi tuon päätöksen helposti tehdä, mutta kokonaan toinen asia on, millaisen Irakin Yhdysvallat jättää jälkeensä. Ja Afganistanissakin USA edelleen on. Transatlanttisia suhteita Obama lämmitteli jo aiemmin tänä vuonna Eurooppaan suuntautuneella vierailullaan. Sen ja Obaman kampanjassaankin esille ottamien asioiden, muun muassa ilmastokysymysten perusteella voi ainakin olettaa, että Yhdysvallat kallistaa aiempaa enemmän korvaansa Euroopalle. Aiempaa sujuvampaan vuoropuheluun on tarvetta niin ikään Yhdysvaltain ja Venäjän sekä maiden uusien johtajien välillä. Ratkaisuaan odottaa myös jo liki ikuisuusasiaksi muodostunut Lähi-idän kriisi. Uudelle ulkoministerillekin riittää siis työtä. - Polku edessämme on pitkä ja rinne jyrkkä. Emme ehkä pääse perille vuodessa, emme kenties edes yhdessä vaalikaudessa, Obama jo toppuuttelikin amerikkalaisia voittonsa selvittyä. Kommentti kertoo paljon, muun muassa sen, että Obama hakee jo valtakirjaa toisellekin kaudelle.
|
Pääkirjoitus
